Tuomiopäivän Kostaja (Urban Menace, 1999)

Hahahahahahahahahaha! Köh! Röh! Huh huh! Mitä? Ai niin. HAHAHAHAHAHAHA!
Voi luoja mitä sontaa. Miksi Tuomipäivän Kostaja ei ole kaikkien aikojen huonoimmat elokuvat-listojen ykkössijalla on aikamoinen mysteeri, sillä tämä todellakin ansaitsee sellaisen kunniattomuuden.
Ensinnäkin tämä elokuva kestää vain 72 minuuttia ja siitäkin alku- ja lopputeksteihin tuntuu kuluvan puolet siitä ajasta. Välissä näemme videokameralla kuvattu reilusti ylivalotettua huojuvaa kuvaa kiukkuisen näköisistä ihmisistä kiroilemassa ja jos kohtaukset eivät tunnu kertaakaan liittyvän toisiinsa, niin näyttelijätkään eivät näemmä tienneet kameran olevan päällä.

Ice-T esittelee elokuvan kertomalla, että jos kirosanat ja väkivalta aiheuttavat vastakarvaan silitystä, niin fuck off vaan. Sitten samainen Ice T sepostaa jotain kuinka urbanisoituminen aiheuttaa työttömyyttä ja etteivät isot herrat ollenkaan välitä katutason duunareista. Miten tämä liittyy muuhun osaan elokuvasta? No ei mitenkään, sillä varsinainen tarina kertoo Snoop Doggin esittämästä mahdollisesti kuolleista nousseesta (asia joka myöhemmin elokuvassa kiistetään) kirkon talonmiehestä, joka käy tappamassa jengiläisiä jotka aikoinaan sen kirkon polttivat. Jengipomot stressaavat siitä kuinka Snoopia ei millään saada kiinni, vaikka herra kulkeekin hidastetusti koko ajan ja vaikuttaa yhtä vaaralliselta kuin puudeli.
Hitto minä en tajua tätä elokuvan valaistusta. Elokuvan taustat ja hahmot ovat kaikki valaistu siten, että kaikki, siis kaikki näyttävät valkoiselta. Se on aika vaikea kertoa kuka on kukin, kun jokainen näyttävät Casper-kummitukselta ja vain koko, tai hiusmalli heidät erottaa toisistaan ja taustasta.
Pääosa elokuvasta koostuu siitä, että Fat Joe istuu takamuksellaan ja sanoo "get that madafaka" ja gangstat osoittelevat sivuttain pyssyjään jossain tehtaassa ja Snoop katselee ilkeästi. Jostain syystä kaikki ovat ihan kauhuissaan kun Snoop tappaa porukkaa, mutta jos odottaa jonkinlaista The Crow-tyylistä kostomeininkiä niin saa ymmärrettävästi pettyä, kun Snoop ei juuri muuta tee kuin katselee ilkeästi.
Niin The Crow. Tämä elokuva on selvästikin ohjaaja Albert Pyunin käsitys tuosta James O'Barrin tarinasta, mutta eipä sitä olisi tarvinnut kertoa muille.
Loppu.

Tuomiopäivän Kostajan ohjasi siis Albert Pyun, mies joka teki itsestään B-elokuvissa tunnetun kaikenlaisilla kyborgielokuvilla (mm. Cyborg, Omega Doom, Knights, Nemesis-sarja) ja jostain syystä hän innostui 90-luvun lopulla vääntämään räppäreiden kanssa tehtyjä ulostekakkuja, ns. katuelokuvia joista pitäminen vaatii kyllä sen verran vannoutunutta faniutta, että täytyy olla lobotomiapotilas ja kuollut. Parhaimmillaan Pyunin elokuvat sentään ovat olleet mainiota roskaviihdettä, mutta esimerkiksi Tuomiopäivän Kostaja kuuluu siihen sarjaan, että sitä haluaa vain Puynin satuttavan itsensä sen verran pahasti ettei hän enää ikinä koskaan milloinkaan uutta elokuvaa saa tehdyksi.

Tämä elokuva on visuaalisesti aivan uskomattoman ruma, näyttelijät vaikuttavat kaikki idiooteilta joilla on vaikeuksia jopa pyyhkiä takapuoltaan ja joka ainoa kuluva sekunti saa toivomaan, että elokuvan 72 minuutin pituus olisi korkeintaan kaksi.

Ringissä/Ringussa katsottu video aiheutti kuoleman seitsemän päivän päästä. Tuomiopäivän Kostaja tekee sen nopeammin.

Tähdet: ~
Tuomiopäivän Kostaja