Retrograde (2004)

Vuosi on 2204 ja 200 vuotta aiemmin löydettiin jään sisältä 50 000 vuotta sitä ennen maahan syöksyneitä superruttometeoriitteja ja nyt vuonna 2204 on ihmiskunta sukupuuton äärellä. The name of the place is Los Angeles, our last, best hope for peace.
Siispä on syytä lähettää kapteeni Foster (Dolph Lundgren) erikoisjoukkoineen ajassa taaksepäin estämään se tappoviruksen vapautuminen. Mutta tottakai miehistöstä kaikki eivät ole noin vain halukkaita pelastamaan ketään ja osa onkin suunnitellut ilmeisesti pullottavansa viruksen ja hallitsevansa sen avulla koko maailmaa. On muuten varsin sopivaa, että vaikka kaikilla on samanmalliset univormut, niin kuinka ollakaan ne jakaantuvat väritykseltään mustapunaisiin ja mustaharmaisiin, jolloin asioita helpottaakseen pahiksilla ja hyviksillä on käytössään vain toinen värivahtoehdoista.
Mustapuna hyvä. Mustaharmaa not so hyvä.
Avaruusalus syöksyy etelämantereen jäähän ja Foster joutuu yksin pakosalla, päätyen siellä juuri sopivasti olevan tieteellisen retkikunnan löytämäksi. Siihen kaatui sitten se yritys vältellä menneisyyden ihmisiä. Tottakai juuri tämä tiedehenkilöiden ja ahneiden rosvoparonien ryhmä on syypää siihen superruttoviruksen leviämiseen ja niin tapahtuukin, jolloin Fosterin tehtävänä on tehtävästään kertomatta saada pelastettua menneisyyden ihmiset ja estää tuleva ihmisten sukupuutto. Joten Foster levittää heti sanaa tehtävästään, mutta onneksi ne pahikset työntävät päänsä tielle, joten senkka nenästä pojat.
Ai joo, luonnollisesti se superrutto ei vain tapa, vaan tekee uhreistaan tappajia ja vasta sitten tappaa itse. Reilu peli. Menneisyys eli nykyisyys on muutettu jotta tulevaisuus eli nykyisyys on kunnossa ja siellä välissä käydään vielä menneisyydessä kehoittamassa erästä nykyisyyden menneessä kuolevaa henkilöä välttämään matkaamasta kuolemaansa tulevaisuudessa joka on menneisyydessä. Tänään, tässä ja nyt oli Timo T.A. Mikkosen isännöimä ajankohtaisohjelma.

Kun ennen elokuvan katsomista huomasin tuottajiin kuuluvan Joseph Merhin, niin ensiajatukseni liikkuivat tietenkin hänelle tyypillisen kömpelöissä tieteistoimintahalpiksissa kuten Alien Intruder ja Cyber-Tracker, mutta yllätyksekseni sain huomata kyseessä olevan tieteistoimintahalpiksen joka on tasoltaan vähintäänkin ihan kelvollinen. Ei siis sellaista naurettavaa Ö-roskaa joka toivon mukaan on edes niin huono että hyvä, vaan mukavaa B-sarjan toimintaa jossa ei näytellä hyvin, ei anneta nähtäväksi mitään huippuunsa hiottuja efektejä, eikä vakuuteta tekstillisellä nerokkuudella, mutta annetut rahat ja kyvyt on hyödynnetty sopivan ansiokkaasti, jolloin kyseessä on sujuvasti läpi katsottavaa toimintaa, jonka varmasti päätyy tulevaisuudessa soittimeen uudestaankin. Näin ollen olenkin hieman ihmeissäni joistakin elokuvan saamista jyrkän negatiivisista kommenteista, sillä pelkästään Lundgrenin omasta filmografiasta löytyy isommilla budjeteilla ja kyvyillä tehtyjä selvästi huonompia elokuvia (esim. Lohikäärmeiden silta ja The Peacekeeper). Joten vaikka Retrograde ei varmastikaan nouse kenenkään toppilistoille, eikä edes Lundgrenfanien suosikkidolfilksi, niin huomattavasti vähemmän viihdyttävää kakkaa on maailma täynnä, kun tämä taas menee helposti alas siinä missä mikä tahansa Stargaten jakso.

Se on kieltämättä huvittavaa, mutta ihan hyvää olemassa olevien tarvikkeiden hyödyntämistä, että aikamatkaajien univormut ovat ihan tavanomaista prätkävaatetusta.
Ja joo, tottakai mieleeni tuli Beverly Hills kyttä.

Aika hyvä musiikki.

Tähdet: **
Retrograde