Nörttidelegaatio matkaa osakuntakokoukseen Floridaan ja viemällä hahmot auringonpalvojien ja hiekkarantojen ulottuville saadaan myös tekosyy keskittyä enemmänkin bikinityttöihin ja seksuaalisia haluja osoittaviin vitseihin. Anthony Edwardsin esittämän Gilbertin jäädessä kotiin on Robert Carradinen Lewis nyt yksinään se johtava nörtti, mutta tottakai ne muut edellisessä osassa nähdyt karikatyyrit himokkaasta siasta liekehtivään homoon ovat edelleen mukana, joten yhden puuttumista ei edes kaipaa, etenkään kun Lewis ja Gilbert ovat keskenään samanlaisia.
Nörtit saapuvat hotellilleen ja tottakai he päätyvät samantien ns. urheilijahahmojen hampaisiin, jolloin sankarimme joutuvatkin hienostoasumuksen sijaan tyytymään painajaisunienkin karsastamaan rähjähotelliin. Kun nämä urheilijatyypit eivät ilkeistä tempuistaan huolimatta onnistu ajamaan nörttejä pois, keksivät he johtajansa Rogerin (Bradley Whitford) johdolla juonen jossa muiden silmissä ystävystyvät nörttien kanssa, ehdottavat yhdessä sääntömuutoksen jossa voidaan empimättä erottaa osakunnista kaikki epäasialliseen käytökseen osallistuneet ja sitten lavastavat tilanteen jossa nörtit lentävät pihalle. Siispä oikeutta on saatava ja kosto on suloinen. Luonnollisesti nörtit ratkaisevat ongelman käyttämällä älyään. Ei kun siis vetämällä ilkiötä turpaan.
Yksi ensimmäisen elokuvan suurimmista puutteista on korjattu tässä kakkososassa ja vaikka edellisessä osassa näkykin Devon juliste, niin tällä kertaa kyseistä yhtyettä kuulee myös ääniraidalla ja se on nerdgasminen juttu. Revenge of the Nerds kakkonen noudattaakin sitä jatko-osien sääntöä jossa kaikki tehdään hieman isommin ja näyttävämmin, mutta pohjimmiltaan kuitenkin vain toistetaan edellistä elokuvaa. Siispä jos sikahahmo teki edellisessä osassa pari sikatemppua, tekee hän nyt pari enemmän. Röhkintänaurua kuuluu hieman enemmän. Kaksi tissiä on neljä ja näin pois päin. Siinä mielessä voi kritisoida elokuvaa juuri siitä ettei se tarjoa mitään uutta, mutta koska varsinkin tänä päivänä katsottaessa se edellinen osakin kärsii hieman siitä, että sen temput on toistettu muisssa yhteyksissä niin monta kertaa ettei niillä kenties ole aivan toivottua vaikutusta, paikkaa niiden lisääntyminen ainakin tyhjäkäyntiä. Kun näyttelijät edelleen vetävät hahmonsa vakaumuksella, niin vaikka tämä kakkososa ei ehkä ylitäkään lopullisena kokemuksena ykkösosaa, niin se ainakin yltää vähintäänkin samaan ja näin ollen jos viihtyi ensimmäisten nörttien seurassa, tekee niin myös tälläkin kertaa. Olen tosin hieman pettynyt siihen, että kun aiemmassa osassa nörtit voittivat olemalla omia itsejään, niin nyt sorrutaan olemaan samanlaisia kuin vastustajat.
Pelkkänä omana teoksenaan Nerds in Paradise ei aivan toimi, sillä vaikka hahmot ovatkin kliseitä ja siten helposti tunnistettavia, niin hahmoja ei mitenkän esitellä, jolloin nimien ja todellisten merkitysten osalta heihin pitää tutustua katsomalla ensimmäinen osa.
James Hongin esittämä zensikailumentori Snotty on ehdottomasti elokuvan ällöttävä valopilkku.
Tähdet: ***
Revenge of the Nerds 2: Nerds in Paradise
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti