Ihme ja kumma, niin kannen kuin alkutekstien esittämät suomen- ja saksankieliset nimet ovat molemmat jääneet yhteen vaihtoehtoon.
Saksalainen seksipuolue pyrkii muuttamaan vanhoja parkkiintuneita käsityksiä seksuaalisesta vapaasta tahdosta ja osoittaa ettei hikinen halu ole niin suuri moraalinen dilemma kuin mitä kireät vanhat käntyt tahtovat uskotella. Luonnollisesti tästä syystä puoluetoimisto on jatkuvan tarkkailun alla ja puskissa piilottelevat tirkistelevät moraalinvartijat päätyvät asiasta tietämättömän autokuskin virtsankarkailuongelman kohteeksi ja sitten perään naintikohtauksia spagettiwesternjulisteiden alla.
Paljasta karvaista pintaa, vitsejä joiden taso on oho kompastuin ja tartuin tisuun ja peeping tomit tärisevät kuola änkyttävästä suusta tippuen. Parasta ovat kohtaukset joissa nahkaviiksimies juoksee kaupungilla jakamassa poliittista flyeria ja kun puoluejohtaja pitää puhetta yleisölle, sillä ihmisten reaktioista päätellen kaikki eivät ole tienneet meneillään olevan elokuvan kuvaukset ja tilanne onkin kuin jostain piilokameraohjelmasta. Huonosta piilokameraohjelmasta kuten Pilanpäiten, jonka ajoittaisissa pikkutuhmissa vitseissä on yhtä sieluton tunnelma kuin saksalaisen seksipuolueen manifestissa. Niin ja onhan siellä oikeasti jokin häivähdys ideastakin kun seksipuolueesta hakee apua nainen jolla on väkivaltainen miesystävä ja epätoivottu raskaus, mutta aborttipuntaroinnin ja oman kehon päätäntävallan sijaan se on kyllä edelleen känninaiminen ja ich komme joka on tärkeintä.
Tähdet: ~
Eläköön saksalainen seksipuolue
3 kommenttia:
Näiden nahkahousuleffojen kansitaide tuo jotenkin mieleen vapun aikaan ilmestyvät Tampit sun muut teekkarien väsäämät hjuumorilehdet.
Minulla tuli aluksi mieleen Seiskassa olevat Anni Lippertin piirrokset, mutta enemmän sellaisella rujommalla, likaisemmalla tyylillä, eli Hymy-lehden maulla
Poptorin julkaisujen kansitaide kanssa.
Lähetä kommentti