Intohimoiset (Now and Forever, 1983)

Tai kuten alkuteksteissä elokuvan nimeksi ilmoitetaan: ikuisesti sinun.

Himokas Margaret (Christine Amor) viettelee ylimielisen kirjailija Ianin (Robert Coleby) ja pian he harrastavat seksiä sen verran lyhyen hetken verran, että Al Bundy pääsee leveilemään staminallaan. Ian tietenkin salaa tapahtuman vaimoltaan Jessicalta (Cheryl Ladd), mutta pianhan se tulee esille kun Margaret syyttää miestä raiskauksesta.
Noin 15 minuutin aikana ehtii siis tapahtua edellä mainitut, sekä vankilassa käynti, vapautus, Ianin katumus ja sen aiheuttama asennemuutos egoistisesta kirjailijasta ystävälliseksi mieheksi joka haluaa ottaa vastuun perheensä elättämisestä tekemällä normaalia päivätyötä ja Jessicakin on antanut anteeksi miehelleen jolloin kaikki on taas yhtä auvoa ja sitä voisi odottaa lopputekstien ilmaantuvan ruutuun. Mutta kun ei niin ei ja sitten käydään oikeastaan sama läpi vain venytetysti jotta saadaan ne loput 80 minuuttia kulutettua, vain päätyäksemme samaan lopputulokseen kuin sen vartin aikana.
No ainakin Margaretin motiivi koko juttuun on nerokas: kunhan oli bitch.

Kiinnostavinta tässä elokuvassa on sen kansikuva ja suomenkielinen nimi. Niin ja se, että takakannessa englanninkielisenä nimenä on No and Forever, mikä yhden kirjaimen muutoksellakin on vain hyvästä. Elokuvan nimenä on siis alkuteksteissä Ikuisesti sinun ja sama ilmoitetaan myös IMDb:ssä, mikä saa pohtimaan että miksi nimimuutos kanteen. Kun kansikuva jotenkin muistuttaa elokuvaa enemmän jotain romanttista kioskipokkaria, niin melkein tulee mieleen, että nyt on vain napattu valmis kansi muualta ja päälle on kirjoitettu pääosaesittäjien nimet, mutta ei välitetty pätkääkään siitä kuvaan jääneestä väärästä nimestä. Tämä ei ole kovinkaan kaukaa haettua, sillä Markus Selin kertoi aikoinaan jossain haastattelussa kuinka hänellä oli ennen tapana tehdä maahantuomiinsa elokuviin kansia siten, että jollain lomamatkalla ostettiin kasa halpoja paikallisia roskaromaaneja, revittiin niiden kannet irti ja liimattiin päälle elokuvan nimi. Tästä tavasta toteuttaa kansia tulee mieleen etenkin kaikki ne todella halvan näköiset kansikuvat joissa on vain valokuva veitsistä, tms.

Myöskin mieleen tulee jo joskus aiemminkin mainitsemani vastaava esimerkki New York Ripperista:

Lisäksi voisin vaikka vannoa nähneeni parissakin elokuvassa käytetyn samaa Burning-leffan pensassaksisiluettia. Emmekä tietenkään saa unohtaa Mountaintop Motel Massacrea, jonka kannessa on jotain kovin tuttua.

No sinänsä sillä ei ole väliä onko tämän nyt vuorossa olevan elokuvan nimi Intohimoiset vaiko Ikuisesti sinun ja onko tuo oikeasti mitenkään tätä elokuvaa ajatellen tehty kansi, sillä elokuva pohjautuu Danielle Steelen kirjaan ja jos olette lukeneet yhdenkään hänen teoksistaan, niin tiedätte kaikkien noiden sopivan tyyliin. Siispä saippuasarjatunnelmaa on paljon, ihmiset komeita ja kauniita, köyhimmät ovat vähintäänkin huomattavasti ylempää keskiluokkaa ja juonittelut omat samaa sarjaa kaikkien Kauuniden ja rohkeiden kanssa, jolloin tuntuu kuin jokaisella olisi salattu kaksoissisar ja kaikilla on suhde keskenään ja jokainen on jossain vaiheessa tullut sheikin pelastamaksi. Joten pintakoreilu ja sisäinen onttous on merkityksellistä heille jotka ovat lajityypin ystäviä ja he tälläistä ymmärtävätkin parhaiten, olivat sitten aikuisille suunnatun Jackie Collinsin faneja taikka nuorille tarkoitetun Stephenie Meyerin. Muille kaukokaipuukatseet liian koristeellisissa huoneissa ja nukkuessakin kondiksessa pysyvät pöyhkeät kampaukset voivat aiheuttaa närästystä, mutta ainakin näyttelijöiden tönkkö esiintyminen, siirappiset puheet ja muu sellainen hattara tukevat erinomaisesti haettua kiiltokuvamaisuutta. Sen verran löysästi kulkevasta elokuvasta on kylläkin kyse, että jos edes saippuafanit jaksavat 15 minuuttia pidemmälle, niin se vaatii jo massiivisia henkisiä voimavaroja taikka tujuja reseptilääkkeitä.

Tähdet: *
Intohimoiset