HIRVITTÄVÄN VIHAINEN!
Suuri petoeläin vaanii pahaa-aavistamattomia lomailevia ihmisiä, mutta tällä kertaa se ei ole hai, mikä olisikin aika erikoista koska tapahtumat sijoittuvat kansallispuistoon keskelle metsää. Tottakai metsässä vaaniva hai on jo ajatuksena parasta koskaan, mutta kelpuutetaan tällä kertaa vaihtoehdoksi tosi kiukkuinen karhu.
Puistovahtien pomo, eräänlainen tämän elokuvan poliisipäällikkö Kelly (Christopher George) huolestuu huomatessaan söpöjen tyttösten päätyneen nallen mahaan ja ajautuu tietenkin riitoihin elokuvan pormestarikorvikkeen, eli puistojohtaja Kittridgen (Joe Dorsey) kanssa. Vastuuta ongelmista koetetaan vierittää Kellyn niskoille, mutta onneksi seuraksi saadaan tämän elokuvan Richard Dreyfuss ja Robert Shaw, joten kaiken nallukoista tietävä Scott (Richard Jaeckel) ja miesten mies Don (Andrew Prine) avustavat pulman selvittämisessä. Robert Shaw kertoo vanhan tarinan tappajakarhuista ja lopulta kaikki ratkeaa räjähdyksellä. Tällä kertaa kylläkin Death Wish kolmosen tyylisellä asenteella, joten todellakin smile you son of a bitch!
Tappajahain kopioksi luokiteltu Grizzly on Tappajahain kopio jopa siinä määrin, että Universal meni ja haastoi elokuvan tekijät oikeuteen. Samapa tuo, sillä jos jokainen elokuva jossa kamera toimii tappajan (eläin tai niinku whateva duuds) silminä ja varoittelijoita ei oteta ajoissa vakavissaan olisi Tappajahain rippaus, niin Universal ei ehtisi oikeusjuttujen lomassa tuottaa elokuvia laisinkaan. Onhan Grizzly silkkaa Jawsia aina hahmoja, käänteitä ja kuvaustapaa myöten, että kyllä Universalin lainlukijoilla oli perusteita toimilleen. Etenkin kun jotkut kohtaukset ovat sen verran yksi yhteen Tappajahain kanssa, ettei niiden kohdalla voi vakavalla naamalla väittää kyseessä olleen sattuman. Prinen pitäessä puhettaan tappajakarhuista, ei voi olla näkemättä mielessään Shawia puhumassa merisotilaita popsivasta hailaumasta ja kun karvaturri kohtaa lopussa räjähdyksen, niin kyllä se tiettyjä mielleyhtymiä herättää. Mutta siltikin kyseessä on tarpeellisella asiallisuudella tehty versio jossa näyttelijät tekevät uskottavaa työtä, jännitys rullaa mallikkaasti kohtauksesta toiseen ja karhu on erinomainen vaihtoehto murhaavaksi eläimeksi. Fozzien toimet kuvataankin tehokkaan näkyvinä, mutta itse eläin pidetään kauan soveliaasti piilossa, niinpä hän pysyy varsin uhkaavana lähes enimmän elokuvan ajan. Oikeastaan vain kun kuvassa näkyy kokonainen (oikea) karhu, muuttuu se michaelmyersmaisesta tunteettomasta tappajasta tavalliseksi eläimeksi jolla masu kurnii ja silloin sitä tekee enemmänkin mieli halia kuin juosta karkuun. Tosin kun nalle lyö hepalta pään irti, niin siitä halaamista saattaa harkita kahdesti.
Ihan sivuhuomautuksena on mainittava jotain erittäin veikeää. Tämän elokuvan tuottaja ajautui 80-luvulla pahoihin rahaongelmiin ja ratkaisi velkapulmansa kavaltamalla tuotantoyhtiönsä rahat ja pakenemalla. Hauskaksi tämän seikan tekee se, että kun Grizzly kakkosta oltiin tekemässä, niin sen elokuvan tuottaja (eri henkilö siis) teki täsmälleen samoin. Vau, siis vau!
Tähdet: ***
Grizzly
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti