lauantai 4. helmikuuta 2017

C.I.A Codename: Alexa (1992)

Terroristit ovat ottaneet jonkin valtion virastotalon toimistotyöntekijöineen haltuunsa ja poliisit ovat hätää kärsimässä kun ei ole mitään, ei laisinkaan, nada mahdollisuutta päästä sisään turvaten samalla panttivankien hengissä pysyminen. Onneksi paikalle saapuu CIA:n kovimmista kovin, agentti Graver (Lorenzo Lamas) joka ottaa asian hoitaakseen ja panttivankien turvallisuudesta piittaamatta ajaa moottoripyörällä sisään ja tappaa terroristit. Homma hoidettu. Vai onko? No ei tietenkään sillä Graver ei saanut selville mitä terroristit olivat hakemassa ja kun myöhemmin yhden ammutun pahiksen ruumista ollaan ryöstämässä ymmärtää hän tehtävän olevan vielä kesken. Ruumiinryöstön yhteydessä yksi näistä terroristeista, Alexa (Kathleen Kinmont) jää kiinni ja kun kova veteraanikyttä Murphy (O.J. Simpson) ei saa neidistä irti mitään muita tuloksia kuin nyrkin naamaansa on jälleen Graverin astuttava esille ja otettava juttu pois Murphyn käsistä, mikä tietenkin suututtaa hänet. Graver aikoo käännyttää Alexan hyvien puolella ja selvittää mistä on oikein kyse. Joskin Graver kyllä tietää kuka kaiken takana on, mutta ei sitä että miksi. Ruumiiseen on piilotettu mikrosiru jonka filantrooppimiljonääriterroristi Mahler (Alex Cord) haluaa itselleen koska sen avulla voi kuten aina näissä tapauksissa kiristää koko maailmaa, kuten myös tuhota ja valloittaa sen. Oletan siis, että kyseessä on Spotify. Ba dum tss! Mutta tosiaan, ennen kuin tämä selviää on Graverin siis aivopestävä jo aiemmin Mahlerin aviopesemä Alexa ja tokihan se onnistuu käden käänteessä sillä tämä CIA-mies on alansa huippu: "lopeta tuo mykkäkoulu. Tiedän sinusta kaiken. Sukunimi tuntematon, ikä noin 24. 12 peitenimeä." Vau! Graverin käännytysmetodi on aukoton, sillä hän pitää Alexan tytärtä vankina ja uhkailee ettei neiti koskaan näkisi lastaan jos ei suostuisi pettämään terroristipomoaan. Yleensähän tällaiset ehdot johtavat toimintaelokuvissa siihen, että luu jää niin sanotusti vetävän käteen, mutta sen sijaan että Alexa teeskentelisi yhteistyötä ja lopuksi osoittaisi Graverille mistä kana virstaa toteaa hän, että "tiedät minusta kaiken" (no daa, niinhän Graver jo sanoikin) ja niin on Alexa hyvien puolella. Ja rakastunut Graveriin. Tietenkin. Okei, Graverin takakireä pomo on ikävämpi tapaus, joten sovitaan miehen tympeyden olevan häneen kohdistunutta aivopesua.
Alexa tekee työtä käskettyä ja noutaa sirun CIA:lle, mutta vastalahjaksi Mahler kaappaa neidin tyttären ja haluaa vaihtaa hänet edellä mainittuun mikrosiruun. Tässä vaiheessa Murphy tulee aukomaan päätä ja koska Graver näkee mustassa vihaisessa miehessä itsensä, otetaan Murphy tiimiin mukaan ja nyt tietenkin pidättämisen sijaan Mahler ammutaan hengiltä. Kunhan ollaan ensin annettu tappava sähköisku ja poltettu mies karrelle. MURICA!

Codename Alexa on hieman kuin Tyttö nimeltä Nikita, paitsi ettei lähellekään yhtä tyylikäs, vaikuttava, muistettava tai edes samanlainen. Yhteistä on kuitenkin se osuus jossa naishenkilö ehdollistetaan valtion agenttipalveluun, mutta sekin voi jäädä huomaamatta kun Alexa toisin kuin Nikita on jo supertappaja ennen aivopesua ja visuaalisesti lähempänä Pamela Andersonia kuin riutuvaa narkkaria. Uskoisin kyllä Nikitan toimineen jonkinlaisena kimmokkeena, mutta kenties vain huterana pohjana jonka päälle ollaan pistetty tavanomainen B-toimintaleffa. Idea terroristista joka pakotetaan CIA:n palvelukseen on ihan sopiva toimintaelokuvaa ajatellen ja vaikka kyseessä onkin pelkkä puolikas ajatus on sellainen ihan riittämiin, sillä Pepin/Merhi-tuotannon käsissä olisi Alexasta tehty toimintaelokuva kaikesta huolimatta. Varsin hyvä tämä onkin Pepin/Merhi-elokuvaksi siinä mielessä, että vaikka parhaimmillankin ne ovat vertailussa tyypilliseen B-toimintaelokuvaan hieman alle elintoimintojen, ainakin jos ajatellaan niitä jonkinlaisen järjen käytön kannalta, mutta ovathan ne yleensä ainakin energiansa puolesta viihdyttäviä ja sillä saralla Alexa nousee lähes hengästymiseen saakka. Typerää läpänheittoja ja maskuliinista rinnanrummutusta on kyllästymiseen asti, ammuskeluja ja räjähdyksiä vaikuttaisi kokevan silloinkin kun kyseessä on vain kliseitä täynnä oleva muka dramaattisen henkevä keskustelukohtaus ja sähkökitara mouruaa kuin Slash vastataudissa. Alexa on silkkaa aivot narikkaan-kamaa ja kuka tahansa järkevä ihminen sanoisi sen olevan pelkkää roskaa, mutta ne ihmiset voivat palata La La Landin pariin ja antaa Lorenzo Lamasin poseerata rinta paljaana.
Tasapuolisuuden nimessä tässä kuvat myös Kathleen Kinmontista, Sean Connerysta ja Danny DeVitosta.

Miksiköhän se Alexan koodinimi oli Alexa. Eikö se ole hieman sama jos Batman olisikin Bruceman?

Tähdet: **

4 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Tämä on tuolla hyllyssä ollut jo pitkään, mutten ole saanut sitä katsotuksi. Jatko-osakin pitäisi jostakin löytää, sillä muutoin tämäkin leffasarja on niin sanotusti vajavainen.

...noir kirjoitti...

Luulin muuten, että olit jo kirjoittanut Alexasta, mutta etpä ollutkaan. Tai en ainakaan löytänyt.
Jatko-osaa minäkin nyt kaipailen valikoimiini.

Tuoppi kirjoitti...

Jokusesta Llamasin pätkästä kirjoittelin, mutten muistaakseni Alexasta kuitenkaan. Ehkä joku päivä sekin vielä tapahtuu...

Tuoppi kirjoitti...

Lamasin piti sanomani, heh.