sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Ystävät hämärän jälkeen (Let Me in, 2010)

Masentavassa betonilähiösssä asuva yksinäinen arka koulukiusattu Owen (Kodi Smit-McPhee) saa uuden naapurin eristäytyneen oloisesta miehestä (Richard Jenkins) ja hänen erikoisesta tyttärestään Abbysta (Chloë Grace Moretz). Synkän kylmän talven pimennossa Owen sekä Abby ystävystyvät ja samaan aikaan lähistöllä alkaa tapahtumaan verisiä murhia, joiden syy alkaa piakkoin yhdistymään Abbyyn. Tyttö kun on vampyyri jonka nälkää "isä" pyrkii tyydyttämään, mutta kun ote alkaa lipsumaan on vain ajan kysymys kunnes Abby tarvitsee uuden huoltajan. Onhan sentään ystävä Owen.

Kirjoittaessani alkuperäisestä Ystävät hämärän jälkeen-elokuvasta mainitsin ohimennen, että jenkit aikovat raiskata sen, tarkoittaen siis ymmärrettävästi silloin tiedossa olevaa eli tätä uusintaversiota. Ilokseni voin todeta, ettei tässä ainakaan raiskattu mitään. Ystävät hämärän jälkeen-remake on erinomainen kauhuelokuva jossa tunnelma ja tyyli ovat kohdallaan, näytteleminen onnistunutta ja se on yksi kaikkien aikojen turhimpiin elokuviin kuuluva teos. Samoin kuin REC:n remake Quarantine on tässäkin tapauksessa uusintaversiointi erittäin taidokkaasti tehty kopio ja lopputulos on varmastikin hyvinkin nautinnollinen etenkin heille jotka eivät ole sitä alkuperäistä versiota nähneet, mutta siltikin vaikka kuinka hyvin ohjaus kulkee ja näyttelijät tekevät laadukasta jälkeä, niin se on enimmäkseen vain kuin uudelleen dubattu versio. Kun jo alkuperäinen elokuva oli lajityypissään parhaimmistoa niin oli oletettavaakin ettei uusintaversiolla kenties saavutettaisi ylempää askelmaa, mutta ainakin olisi mahdollista yltää samaan ja sinänsä olenkin hyvilläni siitä, että taso on pysynyt erinomaisena. Samalla kuitenkin toivon, että olisivat nyt menneet tekemään vaikka edes sukupuolivaihdoksen päähahmoissa, jos eivät sitten jotain oikeasti nokkelampaa (tässä versiossa sitä ystävyyttä kyllä viedään hieman romanttisempaan/seksuaalisempaan suuntaan, mutta se nyt taitaa olla vain jokin jenkkien ja teinimielen käsitys sukupuolien välisestä ystävyydestä), sillä nyt tätä elokuvaa katsoessa tuntuu koko ajan siltä kuin olisi vain vaihtanut elokuvan ääniraidan ruotsista englantiin. Näin ollen pidän tätä englanninkielistä versiota tarpeettomana, sillä jos oikeastaan ainoa ero on kielessä, niin sitä varten ei tarvitsisi kuvata elokuvaa uudestaan. Ja jos jonkun mielestä elokuvassa puhuttu kieli tekee siitä siksi jotenkin paremman, oli se sitten tämä tai se ruotsalainen, niin se on kakkapuhetta. Hyvä leffa on hyvä leffa puhuttiin siinä sitten mitä ja miten päin tahansa. Tai ei laisinkaan. Yhtä hyvin voisi väittää komedian olevan huonoa koska se ei ole draamaa.
Siispä aiemman version nähneille tämä ei tarjoa yhtikäs mitään muuta kuin eri kielen ja sen voi saavuttaa edellisessäkin elokuvassa jo pelkällä napinpainalluksella, mutta jos ei ole nähnyt sitä alkuperäistä elokuvaa, niin en minä nyt osaa sanoa valinnan edessä tämän olevan kuitenkaan yhtään huonompi vaihtoehto. Tässä tapauksessa sen alkuperäisen suurin etu onkin nimenomaan alkuperäisenä oleminen ja siksi minäkin sitä lopulta suosittelisin, sillä hiilipaperikopiona tälle uudemmalle elokuvalle ei ole yksinkertaisesti tarvetta. Se vain ärsyttää hieman, että koska tämä tosiaan on hyvin toteutettu elokuva, niin se saattaa juurikin kielivammaisten kohdalla johtaa siihen, että alkuperäinen versio jää tyystin pimentoon ja aletaan kuvittelemaan tämän elokuvan olevan se aito ja oikea. Vähän samaan tapaan kuin jotkut ovat autuaan tietämättömiä siitä, että High Hopes ei ole alkuperältään Nightwishin. Siksi minusta onkin ikävä virhe laittaa kanteen teksti "vampyyri-elokuvien uusi standardi", kun se on asetettu väärään versioon.

Hyvä elokuva. Tarpeeton.

Oli Ystävät hämärän jälkeen sitten kuinka pilkuntarkasti onnistunut remake tahansa, niin se alikulkutunnelin tietokonetehostettu hyökkäys on niin naurettavan nolo, että se vie väkisinkin pisteen pois.

Sellaisen muutoksen olisivat voineet tehdä, että olisivat laittaneet Hugh Grantin mukaan toimimaan eräänlaisena löysäilevänä rikkaana isähahmona Smit-McPheelle.

Tähdet: ***
Ystävät hämärän jälkeen

2 kommenttia:

corum81 kirjoitti...

Itse en ole vielä uskaltanut tätä katsoa juurikin peläten tuota raiskaus aspektia, mutta ehkä se ei sitten niin paha olekaan. Tosin oli hyvä tai huono, niin en ole koskaan ymmärtänyt erinomaisten elokuvien uudelleenfilmatisointia. Ne kun ovat täydellisiä jo ensimmäisellä kerralla!

...noir kirjoitti...

Jos on pakko tehdä uusintaversioita, niin jättäisivät juuri ne yleisesti onnistuneina pidetyt, kulttielokuvat ja totaaliset epäonnistumiset rauhaan, ja tekisivät niitä sitten joistakin ihan ok:n tai täysin mitäänsanomattomuuden tasolle jääneistä elokuvista, joista siis voisi löytää jotain uuttakin esitettävää.

Toisin sanoen:
Blade Runner-remake nou nou.
Rapid Fire-remake reggae ok.

(en oikeasti halua Rapid Fire-remakea)