keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Luumut ovat nousseet sen päähän

Eilistä divariostospostausta katsellessani mietin, että kehtaatkin kutsua itseäsi ankkakirjallisuuden ystäväksi. Ethän ostanut edes kassillista räpyläluettavaa. En edes tunne sinua enää.
Koska en kestänyt häpeäpaaluani, päätin korjata virheeni ja poiketa tänään ostamaan lisää vesilintukirjallisuuden helmiä ja näin tein.
Pitänee tehdä hieman tarkastuksia kokoelmiani ajatellen, mutta näyttäisi siltä, että esimerkiksi Roope-sedät ovat yhtä numeroa vaille täysi kokoelma (siis ymmärrettävästi näin edelleen ilmestyvää sarjaa ajatellen tähän asti ilmestyneitä) ja Disney Waltit, Mikin mainiot sekä Aku-palat saattavat olla jo täydellisiä, tai korkeintaan numeroa vajaita nekin. Joskin ainakin joissakin tapauksissa muutaman numeron kunto edellyttää uusintaostosta.
En itse asiassa ole kovin mielelläni käynyt nimenomaan ankkaostoksilla Lukevassa juuri siitä syystä, että siellä on aika runsas valikoima kyseisiä kirjallisuuden mestariteoksia ja näin ollen se keräilyyn olennaisena kuuluva etsinnän ilo vaihtuu arkipäivän rutiineihin. Tuossa se einesankka nyt on, joten mikroon hus. Ei siis niinkään että pukeutuisi ankaksi ja metsästäisi itseään, tehdäkseen jotain maittavampaa ateriaa räpylöistään.

1 kommentti:

Occo kirjoitti...

Ei voi muuta sanoo kun hattuu nostaa t. nimimerkillä "vaan parit taskarit tänä kesänä lähikirpparilta"