The Exterminator (1980)

Vietnamin sota, mutta mitä me siitä sillä siirrytään nykyhetkeen kun entiset sotilaat Michael (Steve James) ja John (Robert Ginty) puurtavat perusduunissa ja ovat ihan tyytyväisiä osaansa elämässä. Sitten tietenkin kaljavarasjengiläiset vuodattavat Michaelin selästä mansikkahilloa, halvaannuttaen miehen ja se saa Johnin aloittamaan slummien puhdistamisen liekein, luodein ja lihamyllyin. Takaumia sodasta, mediahuomiota ja kytät eivät oikein tiedä pysäyttääkö mies vaiko ei.

Erittäin vahvasta kulttisuosiosta edelleenkin nauttiva The Exterminator oli omassa lapsuudessani niitä elokuvia joka tuntui pakolliselta nähtävältä ja siihen vaikuttivat tietenkin vahvasti väitteet elokuvan olevan huisin rankka ja siksi joka puolella kiellettyä hedelmää, kuten myös kansikuva joka on edelleenkin niin bad ass ettei paremmasta väliä. Koska meitä tietenkin suojeltiin The Exterminatorin kaltaisilta elokuvilta, niin saadakseen nähdä mitä meidän ei haluttu piti aina tälläisissä tapauksissa saada käsiin jonkun kreikantuliaisena tuotu versio tai vastaavaa, joten ei liene ihmekään että kun 2000-luvun alkaessa videolaki niin sanotusti kumottiin, alkoi esimerkiksi Future Film tuomaan markkinoille aiemmin joko täysin kiellettyä taikka vähintäänkin kovallä kädellä leikattuja elokuvia K18-muodossa, jollaisiin The Exterminatorkin kuului. Muistankin kun tämä elokuva ilmestyi dvd:nä, niin moni ikäiseni ja iäkkäämpi (mieshenkilö) oli aivan pähkinöinä saadessaan joko viimein tai ainakin uudestaan nähtäväkseen nuoruudessaan kohutun elokuvan. Itse en ole koskaan varsinaisesti lukeutunut The Exterminatorin ystäviin ja uskonkin hyvin ison osan sen suosiosta johtuvan juuri tavallaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemisella, sillä jos tämä elokuva ei olisi joutunut aikoinaan sensuurin kynsiin, niin se olisi varmasti otettu vastaan vain yhtenä ihan siedettävänä keskitien vigilantetoimintana jolla on ultramakee kansi. Nyttemmin elokuva on vielä kerännyt kullattuja muistoja osakseen, joten jos aiemmin The Exterminator sumensi arvostelukykyä olemalla paheellinen, niin nyt se vieläpä tapahtunee myös vääristyneistä muistosta. Kyseessä kuitenkin on aika lailla paljon puhetta lähes tyhjästä, niin ajattelin ennen ja niin ajattelen nyt. The Exterminator on kyllä ihan ok kliseinen ja viihdyttävä B-toimintaelokuva, mutta ei mitenkään ihmeellisesti muista lajitovereistaan eroava. Same ol' same ol'.

Robert Ginty nousi kyllä toimintafanien suosikiksi tämän elokuvan ansiosta, mutta osittain se johtunee siitä, että hänet mielletään sellaiseksi kuin miten elokuvan kansi hahmoa kuvaa, eikä murjottavana pullaposkena jollainen elokuvassa oikeasti on. En minä mene häntä huonoksi väittämään, sillä kyllä Ginty roolinsa han hyvin vetää läpi ja itsekin rupesin katsomaan miehen elokuvia nimenomaan The Exterminatorin ansiosta, mutta jos lajityyppiä ajattelee ja etenkin sen näitä hieman pienempiä versioita (ei siis Väkivallan vihollista, tms.), niin kyllähän esimerkiksi Vigilanten Robert Forster on perusjamppakostajana huomattavasti parempi vaihtoehto kun mietitään uskottavuutta näyttelijänä. Kun vielä The Exterminator sai osakseen liioiteltuakin huolestuneisuutta sen väkivallasta ja sitten huomaa elokuvan toki olevan väkivaltainen, mutta ei oikeasti sen enempää kuin mikään muukaan aikansa ja myöhempi toimintaelokuva, niin suurelta osin tämä elokuva on maineensa ansiosta enemmänkin samanlainen mainoskikka kuin juuri mainitun Future Filmin tapa markkinoida näitä elokuvia: sama se jos elokuva oikeasti on jollakin tapaa rankka tai ei, kunhan sen kanteen saadaan saadaan K18-merkintä ja maininta siitä, että vihdoinkin leikkaamattomana, niin se riittää.
Ja hei, se toimii.

Huomautettakoon vielä, että tottakai se alun pään irroitus on aika häijy ja muutoinkin elokuvassa on väkivallalla mässäilyä, mutta c'mon, yhtä ilkeää tavaraa näki Kadonneen aarteen metsästäjissäkin, joten tässä tapauksessa sensuuri oli taas sitä hätävarjelun liioittelua jota se niin monesti muulloinkin oli (on) kun kyseessä oli vähän pienempi, tietyn lajityyppimerkinnän saava elokuva. Toki aina voidaan puhua väkivallan merkityksestä, onko se perusteltua ja sen sellaista, mutta viihdetarkoitukseen suunnattu väkivalta on edelleen väkivaltaa oli kyseessä sitten räjähtävä natsi taikka lihateollisuusgangsteri. Enkä ainakaan tässä tapauksessa näe The Exterminatoria yhtään sen haitallisempana kuin vierustoveriaankaan. Ehkä kaikki sitten ovat yhtä haitallisia.

Mikään huono elokuva ei The Exterminator ole, sillä vakavailmeisistä vigilanteleffoista pitäville siinä on kaikki tarpeellinen traumatisoituneesta kostavasta vietnamveteraanista yliammuttuihin yli ammuskeluihin ja tuli se suosio sitten kieltojen vuoksi taikka muusta syystä, niin lopputulos on kuitenkin se, että kun näitä vanhempi tämän lajityypin elokuvia muistelee on se The Exterminatorin kansi joka tulee ensimmäisten joukossa mieleen. Elokuvassa mennään suurimmalta osin suoraan asiaan ja vähän väliä saattaakin ihmetellä, että kuka tuo tai tuo on ja miksi on, kun tuntuu siltä että välistä on leikattu pois pidempiäkin pätkiä jotka pohjustavat tulevia tapahtumia ja niissä esiintyviä henkilöitä. Jos ei kuitenkaan välitä siitä, että yht'äkkiä luuleekin levyn skipanneen kappaleita kun siellä onkin rosvoparoni laskeutumassa lihamyllyyn (vähän niin kuin tv-sarjassa Milkshake) eikä huomannut laisinkaan miten siihen tilanteeseen päädyttiin ja koska, niin tässä kuitenkin on elokuva jossa on syntisen nautinnollista väkivaltaa, tiukkoja ilmeitä ja tylyä puhetta. Kaiken lisäksi naarmuinen kuva vain tuntuu kasvattavan nautintoa, sillä se palauttaa mieleen sen kasettiajan kun tämänkin elokuvan alunperin näki jostain kopion kopion kopiosta.

Kakkososassa pysyttiin makeiden kansien tiellä.

Tähdet: ***
The Exterminator