Korruptoitunut opportunistisheriffi Watson (Robert Davi) harrastaa supereksoottisten eläinten salakauppaa ja tankkiauto tuokin miehelle todella erikoisen syvänmeren panssarihain, joka tietenkin karkaa uiskentelemaan suoalueen soihin.
Ravintolaa ja alligaattorifarmia pitävä Rachel (Kristy Swanson) kiusaantuu Watsonin lähentelyistä, mutta pahempaa on luvassa kun karannut hai syö paikan alligaattorit ja aikoo seuraavaksi popsia ihmisetkin vatsahappojensa sulateltaviksi. Vaikka Watson tietää paremmin niin hän teeskentelee ettei usko tuon oudon hain olemassaoloon ja niinpä Rachel kokoaa ystävistään metsästysseurueen haijahtiin. Mukaan liittyy myös erikoiseläinagentti Breysler (D.B. Sweeney), joka on paikalla tutkimassa Watsonin laittomuuksia.
On bilettäviä nuoria, puujalkavitsejä ja puupäitä, sillä edessä ovat suuret kyläjuhlat joita ei voi tietenkään peruuttaa vaaran uhatessa.
Hiekassa uivat hait, tornadon mukana sinkoilevat hait, jättihai hyppää syömään lentokoneen, nielee vesiskootterin, mustekalahai, dinohai, hai, hai, hai.
Niin hauskoilta kuin SYFYlle tehtyjen haielokuvien jipot kuulostavatkin, niin pakkohan se on myöntää niiden välillä käyvän hieman tylsäksi. Varsinkin kun yhden hauskan mitä hittoa-idean jälkeen käy helposti niin, että se seuraava mitä hittoa-idea ei ehkä enää kuulostakaan kovin erikoiselta. Suohai kuulostaa huvittavalta, kansi on veikeä ja elokuva tuttua roskahuttua kehnoine efekteineen, typerine hahmoineen ja olemalla kokonaisuutena selvää niin huono että hyvä-tavaraa, että jos lajityypistä pitää niin kyllä tämäkin ihan viihdyttävää kakkia on. Joten siinä suhteessa kaikki on (epä)kunnossa, mutta kun on jo katsonut jonkin elokuvan jossa hait uivat siellä hiekassa, niin suomutanttihai ei nyt enää ainakaan ylitä edellistä ideaa, vaan saa janoamaan vähintäänkin jotain suohaita jolla on mekaaniset jalat joilla juoksee maratonin voittoon, käyttääkseen siitä saamaansa kansansuosiota poliittisella uralla ja syö sitten gorillaksi muuttuneen Albanian presidentin. Jos näin ei ole ja niin ei ole, eikä Swamp Shark enää kovin kummoinen ajatus ole, vaan kulunutta samaa tuttua kamaa jota SYFYn nimelle tuotetaan liukuhihnalta. Kyse ei siis ole niinkään oikeasti sitä etteikö Swamp Sharkin idea olisi yhtään kavereitaan huonompi, vaan vain siitä että niitä yhtä hölmön hauskoja ideoita on tehty liian lyhyessä ajassa jo niin monta, että samoin kuten viime vuosien zombieleffojen kanssa, sen tulisi olla enemmän muualla kuin lukumäärässään. Sen pitäisi olla villimpää ideoiltaan, vetää kunnolla yli. Tälläisenään Swamp Shark toimii siis parhaiten jos ei ole suuremmin tämän lajityypin elokuvia katsellut, taikka on puoliuninen jolloin kaikki tuntuu pirun hauskalta aina Scary Moviesta Dancer in the Darkiin saakka.
Joten on näitä kyllä kyllä suuremmallakin huumoripitoisuudella tehty, vaikka suomentaja tekikin parhaansa muuntaessaan kysymyksen "is that a Taser?" muotoon "onko tuo aasialainen?"
Näistä SYFYlle tehdyistä elokuvista näyttäisi tulleen jokin menneiden aikojen puolitähtien turvapaikka, sillä tässäkin elokuvassa ovat sellaisista mukana Kristy Swanson, Robert Davi ja D.B. Sweeney, ja muutenkin nämä elokuvat ovat aina täynnä kaikenmaailman Dean Caineja, Ian Zieringeja, Corin Nemeceja, Edward Furlongeja ja näin pois päin. No, ehkä se voittaa osallistumisen alkoholismiin tai johonkin julkkisten epätositelevisio-ohjelmaan ja myöskin päätymiseen pornouralle. Jonkinlaisissa Matti Nykäsen jalanjäljissä kulki muun muassa Joanie "Chyna" Laurer, kun niiden askelien olisi pitänyt kulkea suoraan Ponterosaan ja Heartmixiin.
Tähdet: *
Swamp Shark
1 kommentti:
Nää Syfyn fisuleffat vois pääasiassa kulkee myös rinnakkaisnimellä "Oispa kaljaa - the movie".
Lähetä kommentti