Leluelämää (Toys AKA Land of Toys, ?)

Viime vuoden joulukuussa kirjoitin erittäin kököstä ja siksi niin riemastuttavasta animaatiosta nimeltä Hercules, josta ei sitten millään meinannut löytyä mitään taustatietoja. Kiitos anonyymiksi jääneelle kommentoijalle joka ohjasi oikeaan suuntaan ja syypääksi lopulta löytyi yritys nimeltä Dingo Pictures, joka piirroselokuviensa perusteella oli tarmokkaasti päättänyt omia tyystin itselleen tittelin Maailman surkein. No jonkunhan pitää sekin risti kantaa, joten nokka pystyyn ja ylväästi kohti turmiota.
Hercules herätti halun katsastaa muitakin näitä dingojätöksiä ja kirppareilla olenkin niitä useamman nähnyt havittelemassa pääsyä uuteen kotiin. Valitettavasti useamman euron kappalehintaan ja koska Hercules toimi jo varoittavana esimerkkinä, niin muutaman euron kappalehinnassa on muutama euro liikaa. Nyt kuitenkin tuli sopivan alhaisesti hinnoiteltu Leluelämää eteen ja näin vapaaehtoisesti syöksyn jälleen siihen pimeään kylmään aukkoon jonka ilmeisesti vain Dingo Pictures pystyy maalaamaan.

Räsynukke Pino on huolissaan, sillä omistajansa on viettämässä syntymäpäiviä ja saa mahdollisesti sen seurauksena uusia ihmeellisiä, teknisesti ylivertaisia plasmaruutuisia 4G-leluja ja näin ollen vanhat lelut, kuten Pino ovat vaarassa päätyä roskakorin syövereihin. Hei ihan tosi, katsokaa nyt näitä leluja:

Silkkaa nightmarefuelia. Pelkkä roskiin heittäminen on armeliasta, kun tälläiset epäsikiöt tulisi pyhässä vedessä uittamisen jälkeen polttaa roviolla ja haudata tuhkat kirkkomaalle. Pinokin näyttää joltain jonka vain Leatherface voisi saada aikaiseksi:

Jos tuo otus ei kulje metsissä tekemässä oravista kenkiä ja seiso herkeämättä kirves kädessä ikkunasi takana hengittämässä niin ei stten mikään.
No kuitenkin, muksu saa uuden räkivän ja määkivän vauvanuken ja Pino angstaa siihen malliin, että vaikka muut lelut eivät diggaa tulokkaasta, niin eivät myöstään arvosta itkupilliä. Niinpä Pino päättää antaa opetuksen kaikille ja lähtee litomaan. Kaupungin kosteilla kaduilla Pino saa huomata, että olisi ehkä kannattanut jäädä kotiin, sillä nälkäiset ähkien nauravat roskapöntöt, chillaavat rotat ja polizei ovat pelottavampia kuin kotona masentelu.
Siellä kotona sitten ylimielinen vauvanukke tyrannisoi muita ja Pinon poistumisesta huolestuneet vanhat lelut päättävät lähteä etsimään veljeään. He löytävät Pinon kaatopaikalta, jonne tämä on kotiutunut jonkin partajeesuksen seuraan, mutta perheen saapuminen osoittaa, että kyllä se oma koti on kullan kallis. Lopuksi Pino uhkailee riiviömäistä vauvanukkea sanomalla, että ensi vuonna lapsella on uudet synttärit ja silloin vauvanukke kammetaan pois valtaistuimelta, aivan kuten kaikille muillekin on käynyt. HAHAHAHAHAHAHAHAHAHA!

En usko hetkeäkään, että tämä olisi tehty Toy Storyn "innoittamana", sillä täysin uniikiltahan Leluelämää vaikuttaa.

Herculesiin verrattuna Leluelämää vaikuttaa animoidummalta, mutta eipä se sitä oikeasti ole. Liikkeen suurempi tuntu tulee siitä, että ne pari elettä joita jokaisella hahmolle on tehty pääsevät vain useampaan toistokertaan ja siten hämäävät uskomaan Leluelämäässä olevan elämää.
Piirros on rumaa kuin synti, (näin suomenkielisen version ollessa kyseessä) dubbaus pelottavaa ja ylipäätään kyseessä on piirroselokuva joka lienee tehty apuvälineeksi terroristien kuulusteluun. Niinpä lopputulos on ehdottomasti sitä Maailman surkein-tittelin hallitsevaa mestaria, mutta armollisen puolen tunnin pituisena kyseessä on myöskin niin mainiota niin huono että hyvä-iskusävelmää. Joskaan en missään nimessä suosittele traumatisoimaan lapsia tällä elokuvalla. Antakaa ennemmin vaikka remmiä, sillä ainakin ne arvet paranevat.

Leluelämään katselu kyllä kertoi minulle sen, että ehkei se olekaan hyvä ratkaisu hankkia katsottavaksi useampaa Dingo Picturesin elokuvaa, koska näiden kahden  (ja muiden elokuvien trailereiden) perusteella jokainen kyseisen firman tekele on silkkaa p*skaa, niin jotta niitä jaksaisi pitää hauskoina, ei kenties kannata pilata vaikutusta yliannostuksella.

Tässä kuvan keskellä erektiossa oleva kaveri on sitten kuulemma Gameboy.

Niin ja mitä hiton tonttuja tuossa leffan kannessa on. Näyttääkö yksikään heistä samalta kuin jo esitellyissä kuvissa olevat lelut?

Tähdet: ~
Leluelämää