Lone Hero (2002)

Surkean pikkukylän villin lännen-showssa yhtä sheriffin uhreista näyttelevä John (Sean Patrick Flanery), haluaisi hieman paremman roolin esitettäväkseen ja mieluusti sellaisen sankareiden puolelta. Samaan aikaan alueelle osuu ilkeän Bartin (Lou Diamond Phillips) johtama kyläkouluja polttava ja oikeita viranomaisia tappava moottoripyöjengi, minkä vuoksi John päätyy ottamaan harteilleen sankaruuden viitan, kun ainoana uskaltaa vastustaa vihulaisia.
Bart ei niele suosiolla tapahtunutta, sillä kukaan takametsien sankari ei häntä nöyryyttäisi, joten apuun kutsutaan joukko nahkatakkisia pärinäkavereita. Moottoripyörä on moottoripyörä, skootteri on...

Aika mainio eräänlainen moderni western, joka tekee jonkinlaisia viittauksia Gary Cooperin Sheriffiin, mikä tulee esille etenkin siinä kuinka paikalle on saapumassa lauma pahiksia ja juuri kukaan ei tunnu olevan valmis auttamaan kaupungin sankarihahmoa.
Elokuvan moottoripyöräjengiläiskuvasto on samalla tavalla jotenkin hassun feikatun näköistä kuten Arizona kytässä ja Stone Coldissa, ja se kieltämättä toimii hyvin yhteen sen tarkoituksella keinotekoisen villin lännen-esityksen kanssa. Nimenomaan tuo elokuvan joko tarkoituksellinen taikka vahingossa syntynyt kömpelöhkö lavastuksellisuus on kovasti mieleeni, sillä olen aina jotenkin pitänyt nästä tarinoista missä jonkilaisessa esiintyjän ammatissa olevat roolihahmot joutuvat joko täysin taikka ainakin puolivahingossa toteuttamaan tunnetuinta osaansa ns. oikeasti ja katsoja on täysin kärryillä sen fiktiivisyydestä, vaikk'ei se esiintyjä itse olekaan. Se voi olla omalle todelliselle imagolle irvailua kuten JCVD:ssa ja My Name is Brucessa, tietämättään tositoimeen joutuvia näyttelijöitä kuten Galaxy Questissa, Kolmessa kaveruksessa ja Tropic Thunderissa, vaikkapa villiintyviä huvipuiston robotteja ja dinosauruksia, taikka hahmoja jotka eivät vain enää juuri erota roolihahmoaan todesta kuten Bronco Billyssa. Ehkäpä se vaatii hieman suostuttelua, mutta Lone Hero menee osittain samaan sarjaan ja olisinkin toivonut enemmän panostusta siihen villin lännen fiktiivisyyden ja mukaan tulevien jengiläisten todellisuuden sekoitukseen, sillä saralla saadaan nimittäin aikaiseksi elokuvan mainioin osio kun sen länkkäriteatterin sankarisheriffi (Mark Metcalf) loukkaantuu kun joku alempiarvoinen näyttelijä vie oikean maailman tapahtumalla hänen paikkansa valokeilassa ja on siten mustissa sukissaan valmis myymään sielunsa ja etenkin vallananastajan pahiksille. Mutta tietenkin noin puolen tunnin jälkeen elokuva päätyy oikeastaan pelkäksi paukutteluksi, pitkälti siis unohtaen ne mainiot westernviittaukset ja eräänlaisen neljännen seinän murtamisen, joten vaikka toki elokuva on varsin viihdyttävä vielä tällöinkin, niin ei enää juuri muulla tavalla kuin pyrotekniikalla ja sen sellaisella.

Lou Diamond Phillipsilla näyttää olleen hyvin hauskaa esittäessään sarjakuvamaista pahista ja miehen ehkä kannattaisikin panostaa enemmän näihin ylivedettyihin pahishahmoihin, sillä samalla tavalla hän oli veikeä The Big Hitin opportunistilusmutappajana.

Tähdet: ***
Lone Hero