tiistai 6. lokakuuta 2020

Lokakuu kuuluu kauhulle: Romasanta - the Werewolf Hunt (2004)

Espanja vuonna 1851 ja täällä liikuskelee jokin Uuno Turhapuroa kammottavampi otus... ei kun ihan oikeasti. Metsistä aletaan löytämään pahasti silvottuja nuoria naisia joilta on ohessa eritetty rasvakerrosta pois ja jos ei tapauksia tutkiville viranomaiselle niin tehdäkään, pidetään katsojalle pikakurssitus siitä, että murhaaja on hurmaavan sivistynyt Manuel Romasanta (Julian Sands). Kansan parissa huhut kertovat murhaajan olevan ihmissusi ja muun muassa tätä uskomusta vastaan joutuvat viranomaiset kamppailemaan.

1800-luvulla Manuel Blanco Romasanta sarjamurhaili Espanjassa, mutta vakuutti syyttömyyttään koska kuulemma kirous muutti hänet aika ajoin ihmissudeksi ja se oli se susi, en minä joka tappoi. Ilmeisesti se oli sitten se ihmissusi hänessä joka teki uhrien rasvasta saippuaa? Tai ehkä se olikin Tyler Durden.
Kuitenkin, elokuvalla siis on ainakin olevinaan perustuu tositapahtumiin-merkintä ja lisäpuhtia se saa siitä, että yksi elokuvan kirjoittajista onkin sukua yhdelle aidon Romasantan tapausta tutkineelle tohtorille. Se on oikeastaan aika makeeta. Vähän kuin H.G. Wellsin pojanpojanpoika ohjaamassa Aikakone-elokuvaa.
Ai niin, se oli aika roskaa. Unohdetaan siis tällaisen yhteyden tuomat pisteet.

Romansanta oli espanjalaisen tuotantoyhtiö Fantastic Factoryn käsialaa ja toimintansa vuonna 2005 lopettaneen yrityksen tuotannot taitavat olla nyttemmin niin ikään espanjalainen elokuvia tuottavan Filmaxin omaisuutta. Kuitenkin vaikka Fantastic Factoryn toiminta kesti vain viiden vuoden ajan ehtivät he siinä ajassa tuottaa kahdeksan kauhuelokuvaa, näistä kenties tunnetuimpina Dagon ja Beyond Re-Animator, mikä myös tarkoitti aika vahvaa yhteistyötä Brian Yuznan kanssa (joka olikin Fantastic Factoryn perustajajäseniä). Suurin osa Fantastic Factoryn tuotannoista oli... no, sanotaan ettei kovinkaan hyviä, mutta ainakin genrefaneja ajatellen yritys oli kunnioitettava kun dropattavia nimiä olivat edellä mainitun Yuznan ohella muun muassa Jack Sholder, Stuart Gordon ja Jaume Balagueró. Levityskin tuntui olevan suth' kohdillaan kun tietääkseni kaikki Fantastic Factoryn elokuvat saivat ainakin laajan eurolevityksen (joskin teattereiden ulkopuolella) ja uskoisinpa tekijänimien ansiosta ovien jenkkimarkkinoillekin olleen vähintään puolittain avoinna (ainakin mm. Fangoria huomioi näitä suht' onnistuneesti), mutta kenties kotimaa oli väärä tiukasti genresidonnaiselle tuotantoyhtiölle ja kun itse elokuvatkaan eivät olleet parhaimmillaankaan keskitasoa parempia, jäi yrityksen toiminta eräänlaiseksi sivuviitteeksi elokuvan historiaan. Vaikka en itse korkealle yhtiön elokuvia arvostakaan olen aina hyvilläni kun varsinkin pienemmällä markkina-alueella koetetaan taistella todennäköisyyksiä vastaan ja edes yrittää tarjota muutakin kuin itsestäänselvyyksiä. Pari vuotta lisää ja kenties muun muassa REC:n sukseen avulla olisivat myös Fantastic Factoryn (englanninkieliset) espanjatuotannot saaneet lisäpotkua.
Romasanta on kenties paras Fantastic Factoryn elokuvista .

Romasanta on tarinallisesti puoleen väliin saakka erityisen kiehtova, sillä se onnistuu uskottelemaan olevansa samalla tavalla "valheellinen ihmissusielokuva" kuin mitä vaikkapa Susien klaani on, mutta heti siitä eteenpäin tämä valitettavasti onkin juuri lähes sellainen kuin kantensa perusteella olettikin. Mikä on sääli, sillä oli huomattavasti mielenkiintoisempaa tulla harhautetuksi luulemaan Romasantan olevan ihmissusielokuva ja siten sortua samaan luuloihin kuin kaikenlaisia huhuja kuuntelevat taikauskoiset kyläläiset, kun varsinainen totuus onkin pelottavasti uskottavampaa sarjamurhaaja-arkisuutta.
Joskin Romasantan plussaksi tulee lukea se ettei se kuitenkaan päädy tehosteseikkailuksi ja koettaa myöhemminkin osoittaa ihmissutena olon olevan ainoastaan pään sisäistä eikä laisinkaan ulkoista. Siellä vain on pari valitettavan painokasta erikoistehostepainotteista hetkeä jotka rikkovat tätä oletusta ja vaikuttavat olevankin mukana ainoastaan miellyttääkseen perinteisempää ihmissusikauhuelokuvaa odottavia, kun sitä paremmin toimii jonkinlainen Ed Geinin esiasteena oleminen. Näiden edellä mainittujen tehostehetkien olisi kenties pitänyt olla vähemmän näyttäviä jotta niistä ei voisi sanoa mikä on mielikuvitusta ja mikä ei. Huonoksi elokuva ei kuitenkaan muutu puolivälin jälkeenkään, se ei vain ole enää niin yllättävän kiinnostava kuin siihen asti.

Tarinan aiheuttamasta lievästä pettymyksestä huolimatta kurinalainen esiintyminen sekä tunnelmallinen visuaalinen ilme ovat varsin onnistuneita, jolloin Romasanta on ehdottomasti peukuttamisen arvoinen elokuva ja vaikka siitä voi nähdä useitakin parantamisen kohtia, on se taatusti niin hyvä kuin annetuilla eväillä oli mahdollista tehdä. Harva isompi elokuva onnistuu paremmin rahasta, ajasta, vaivasta ja nimistään huolimatta.

Tämä juliste on aika mainio ja tuo mieleen vanhat Universalin hirviöelokuvat:

Tähdet: ***(*)

Ei kommentteja: