Tai siis tietenkin koska olemme vielä 80-luvun alkupuolella on Amityville 3 sittenkin Amityville 3D, koska niin olivat myös Tappajahai 3D (1983) ja Friday the 13th part 3D (1982). Siispä kuten asiaan kuuluu niin alkuteksteistä lähtien heitetään säännöllisin väliajoin jotain katsojan silmille ja se näyttää aina yhtä nololta kuin kaikissa muissakin vastaavaa temppua käyttävissä elokuvissa.
Toimittaja John (Tony Roberts) kollegansa Melanien (Candy Clark) avustuksella paljastaa tunnetun Amityvillen kummitustalon olevan ainoastaan rahanahneiden paskiaisten huijausta ja kun kerran talo on nyt saatavilla edulliseen hintaan, ostaa Tony sen itselleen. Arvatkaapa mitä? Talossa kummittelee. Kaivossakin on mörökölli joka haluaa tulla esiin.
Ilmeisesti suurin ero aiempiin ja joihinkin myöhempiin osiin on se, että vaikka tämäkin pohjautuu ns. tositapahtumiin niin ei kuitenkaan siihen kuinka talo (tai siellä ollut peili [voi pojat!]) olisi kummittelevasti kirottu, vaan tällä kertaa puheenvuoro on annettu ihmiselle (tietenkin nimi muutettu) joka pyrki todistamaan koko jutun olevan p*skapuhetta. Tämä vain siksi, että alkuperäinen perhe (Lutz) kinasteli tuotantoyhtiön kanssa elokuvan suunnasta ja tilalle siis otettiin tapausta tutkineen Stephen Kaplanin kertomus. Hyvä vain että näin kävi koska tuntui siltä kuinka Lutzien versio kulutettiin puhki jo kakkososaan tultaessa, jolloin myöhemmin kirotut peilit sun muut ovat vain kaivattua vaihtelua. Mitä siitä, että lähes jokainen Amityville on sontaa ja paraskin on vain ihan ok. Minkä vuoksi on uskomatonta kuinka monta niitä on tehty, vaikka itse tarina toki antaakin hyvät puitteet elokuvattavaksi. Tietenkään Kaplanin versiosta ei varmasti saataisi kovinkaan tehokasta kauhuelokuvaa aikaiseksi, kun jos nyt jo ensimmäisten minuuttien aikana elokuvan paranormaaliutta tutkiva journalisti paljastaa Amityvillen huijaukseksi ei edessä varmaan olisi kovinkaan tenhoavat noin 90 minuuttia. Siispä annetaan totuuden olla edelleenkin mahdollista valhetta.
Amityvillen suurin täky pitäisi siis olla eri näkökulma, mutta tottakai sen ansion saa 3D-tehoste ja siksipä elokuva taas vain yksi tehosteilla itseään kehuvista rutiinikauhisteluista. Jos unohdetaan kameraa kohti viskotut kamat (joita myönnettäköön ei tehdä kuitenkaan niin räikeästi kuin pahiten syntiin sortuvat) niin kaikki muukin huurtuvista ikkunoista kärpäsparviin ovat valitettavan tuttuja ja se ei haittaisi jos muu osa olisi keskivertoa parempaa taikka edes jos ne tehosteet ylittäisivät jo ennen nähdyt. Ei siis pahemmin ole yritystä todistaa aaveiden, tms. olevan huijausta. Toki John on epäuskoinen, mutta ei hae kuin viime tipassa tieteellisiä todisteita ja sitten lainataan hetki Poltergeistia, mutta siihen se sitten jääkin. Joskin plussana se ettei Amityville 3 toteuta temppujaan kyllä muita huonomminkaan, vaan on kaikesta jo koettu-fiiliksestä huolimatta ihan tarpeellisen viihdyttävää kauhistelua. Se vain on elokuvana sellaista harmitonta tapettia joka toki on seinillä, mutta johon ei ole mitään syytä keskittää katsettaan.
DVD:n kanteen on isolla kirjattu Meg Ryan, joka on sinänsä ymmärrettävää koska hän on elokuvan näyttelijäkaartista isoin nimi, mutta koska ei ollut sitä vielä vuonna 1983 niin alkutekstit osoittavat hänen olevan tämän nimenomaisen elokuvan kohdalla yhtä suuri tähti kuin Kevin Bacon oli ensimmäisessä Friday the 13th-leffassa. Joskin Ryanin nykystatus huomioiden lienee realistista todeta ettei hän ole enää lähimaillakaan aiempaa suurtähteyttään, jolloin kenties alle 40 vuotiaille hänen nimensä korostus kannessa ei merkitsekään juuri mitään.
Itselleni kovempi juttu on se, että My Life With the Thrill Kill Kult on käyttänyt Amityville 3:n dialogia musiikissaan: "I don't want another one of your rational explanations, John. I know what I experienced, and I'm not crazy" ja "reality is the only word in the language that should always be used in quotes" (jonka on alunperin lausunut Timothy Leary) löytyvät laulelmasta Nervous Xians. Jonka yhtye vahvasti uudelleenversioi The Crow-elokuvaa varten nimellä After the Flesh (tässä versiossa on eri puhesamplet). Se on aika fantsua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti