Pizzapojat (Delivery Boys, 1985)

Pizzalähetteinä toimivat katutanssijat aikovat osallistua breakdancekisoihin ja voittaa sieltä 10 000 dollarin pääpalkinnon, mutta kilpailevan breikkaajapoppoon wannabejamaikalaispimpjengipomo Spider (Mario Van Peebles) ei sellaista suvaitse ja uhkaa vastustajia kirjaimellisella pään kutistamisella jos eivät jättäydy pois kisoista. Pizzalähettijengi koostuu yhtä lukuunottamatta gettoitaliaanonuorista jotka sanovat koko ajan 'eiii!, mutta Conrad (replikantti, koska ei taatusti ole oikea ihminen) on toista maata hänen ollessa rikkaan perheen slummaileva cracker, siksipä hän vie nätin latinoneidon romahtamaisillaan olevaan murjuun, ei saa lekaa pystyyn ja hurmaa neitoa sanomalla hänen olevan sika, mutta ei hätää minäkin olen sika. Hieman yllättäen neiti lähtee pois. Tanssiliikkeiden treenaminen saa siis esteitä tielleen kun yksi kokee erektio-ongelmia, mielenhallintatohtorit tuovat peliin stripparihoitsuja, rikas narsistinen neito vangitsee yhden pojista seksiorjakseen, on aika meditoida pizzalautasen päällä ja sitten on vielä Spider jengeineen. Ai niin, on siellä myös puoliviiksinen (ts. hänellä on viikset vain yhdellä puolella kasvoja) kuvataiteilija joka valaa oikeita ihmisiä kipsiin ja pistää näytteille, minkä vuoksi yksi patsaista virtsaa laseihin jotka sitten juodaan lämpöisenä shamppanjana.

Tämä on oikeasti aika mielenkiintoista: elokuvan ohjanneen Ken Handlerin vanhemmat perustivat Mattel-leluyhtiön ja Barbie-sarjaan kuuluva Ken-nukke on nimetty edellä mainitun Kenin mukaan kun taas Barbie sisarensa Barbaran. Parempi niin sillä ainakin elokuvaohjaajana Handler oli aivan surkea tämän toisen elokuvansa jääden hänen viimeisekseen ja näkemättä sitä aiempaa uskaltaisin väittää näissä olleen yhteensä kaksi liikaa. Tarinallisesti Pizzapojat on kuin mikä tahansa tanssiaiheinen elokuva jossa altavastaajanuoret koettavat harrastuksensa avustuksella nousta pois katuojasta, mutta vaikka siltä osin ei pahemmin ilonaiheita on se kuitenkin pohjimmaiselta juoneltaan ihan kelvollista normikamaa ja ymmärrettävästi kyseessä on kuluvan hetken kuumimman trendin takomista, että ahneilta motiiveiltaankin Pizzapojat oli odotettu aikansa ilmentymä. Siltä ei juuri tällaisten seikkojen vuoksi odotakaan erityisen terävää dialogia taikka poikkeuksellisen hyvää näyttelemistä, mutta se mitä ei voi antaa tässä lajityypissä anteeksi on saatanan huonot tanssikoreografiat ja musiikki joka kuulostaa siltä kuin joku olisi vain laittanut syntikasta päälle sen oletusvalinnoissa olevan hiphopbiitin ja tyytynyt siihen. Laiskaa, uskomattoman laiskaa shittiä. Ne kuitenkin mitkä lähes aina pelastavat kököimmänkin tanssielokuvan ovat nimenomaan tarttuva ääniraita ja etenkin tanssikohtaukset jotka irrallisinakin ovat yleensä se asia johon on panostettu ja saavat omatkin lanteet hytkymään niin, että niiden televisiointi joko kiellettäisiin taikka kuvarajaus tehtäisiin ylävartaloon. Mutta Pizzalähetit on vain pitkästyttävä alusta loppuun ja tapahtui ruudulla mitä tahansa on se tehty valiumhuuruisen laiskasti, mikä on uskomatonta kun ottaa huomioon kuinka pähkähulluja seikkoja elokuva on täynnä. Tässä kun erektiovaivakin katoaa koska ryhdytään kaikesta irrallaan olevaan musikaalinumeron esittämiseen, jollaiseen ei kertaakaan enää palata. Onhan siellä toki joitakin nyttemmin ironisen huvittavia vaatevalintoja, etc., mutta kokonaisuutta vaivaa masentava välinpitämättömyys. Hauskinta oli ajatella Van Peeblesin jamaikalaispimpjengipomon olevan Predator kakkosen King Willie nuorempana.

Takakannessa elokuvan pituudeksi kerrotaan 60 minuuttia kun se todellisuudessa on 90 minuuttia vaikka sen olisi pitänyt olla 60 minuuttia.

30.

20.

10.

Hitto, kahden minuutin trailerikin hipoo jo ylipituutta.

Wikipedia väittää Samantha Foxin tekevän cameoroolin Pizzapojissa ja linkittää nimen kolmossivuntyttönä, poplaujana ja aikamiespoikien huussinseinien koristeena yleisesti tunnettuun Foxiin (johon olin penskana kovinkin ihastunut. Olen vieläkin), ja kyllähän Samantha Fox tekeekin cameon, mutta kyseessä on tyysti eri neiti.

Tähdet: *

Pizzapojat