Erakkopoika Marvin (Karl Geary) kuluttaa päivänsä vältellen ihmiskontakteja ja valokuvaamalla vastapäisen talon asukkaita, sekä tietenkin kaikkea mahdollista kadulla tapahtuvaa. Marvin on jonkinlainen germafoobikko, tms. ja aikoinaan sairastanut sitä ensimmäisessä Mimicissa esiteltyä torakkatautia, joten se osittain selittää pojan sisätiloissa viihtyvyyden. Silloin harvoin kun Marvin herättelee itsessään toiveita nähdä maailmaa muutoinkin kuin James Stewartia imitoiden niin ylisuojeleva äiti (Amanda Plummer) pitää syyllistämisellä huolen, että sellaiset haaveet hukutetaan sisäisiin kyyneliin. Ai niin ja tottakai Marvin on ihastunut vastapäisessä talossa asuvaan neitiin (Rebecca Mader), mutta mietitään sitä myöhemmin sillä suurempi asia lienee se, että kun kaduilta katoaa toistuvasti ihmisiä niin vanhat tutut termiittirukoilijasirkat ovat jälleen nälkäisiä. Tietenkään poliisit eivät usko kun heille kertoo asiasta ja niinpä jää luonnollisesti tämän eräällä tavalla ramman ihmisen tehtäväksi uskaltautua ylös, ulos ja lenkille.
Jonkinlainen Takaikkunan torakkakauhuversio on hetkittäin ideansa vuoksi jopa kiinnostava, mutta vastapäisen talon perustemput jaksavat kuluneisuudessaan kiinnostaa vain hetken, eikä jälleen kerran perinteisiin säikyttelyihin nojautuva kauhistelu tee elokuvasta tälläkään kertaa kelvollista parempaa. Joten kyllä aiempien tapaan tämänkin katsoo ihan sujuvasti läpi ilman sen suurempi ajatuksia, mutta jälleen kerran mielenkiintoisin asia ei ole niinkään itse elokuva kuin jokin sen sivulle kuuluva. Tällä kertaa se voi olla vaikkapa se kuinka takakannessa kerrotaan Mimic kolmosen liikkuvan samoilla tummilla vesillä kuin Scream ja Hellraiser. No, ensinnäkään en muista kummankaan noista tapahtuneen veden äärellä, eikä Mimic kolmosen kaupunkikortteleissa juuri järviä esiinny, mutta miksi vertailuina juuri Scream ja Hellraiser? Elokuvaa ajatellen sitä olisi löytänyt ehkä jotain temaattisesti lähempänäkin olevaa ja jos kerran vertailukohdaksi kelpaa mikä tahansa kauhuelokuva, niin minä sanon Mimic kolmosen olevan samoilla linjoilla Night of the Living Deadin kanssa. Ei tässä mitään eläviä kuolleita ole, mutta molemmissa elokuvissa osa ajasta vietetään yön pimeydessä.
Tähdet: **
Mimic 3: Sentinel
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti