Odd Thomas (2013)

Odd Thomas (Anton Yelchin) on nuori mies joka näkee kuolleita ja käyttäytyy sen mukaisesti, mikä tietenkin on aiheuttanut hänelle nimensä mukaisen maineen. Hän on siis hieman kuin Haley Joel Osment, mutta huumorintajulla.
Tietenkään Odd ei levittele kylällä tietoa kyvyistään, mutta on kertonut siitä muun muassa poliisipäällikkö Porterille (Willem Dafoe), koska nuorukaisen kyvyistä on välillä apua henkirikosten selvittämisessä. Oddin kapinallishenkinen tyttöystävä Stormy (Addison Timlin) on myös tietoinen poikaystävänsä kyvyistä, mutta se siitä.
Kun Odd rupeaa näkemään Predatorin valontaittoefektiä muistuttavia ökkömönkiäisiä tietää hän jotain olevan hullusti, sillä nuo otukset ennustavat väkivaltaisia kuolemia ja vaikka normaali elo tarkoittaa myös satunnaisesti sellaisia, niin nyt kyseisiä monstereita on liikkeellä kokonainen armeija ja silloin edessä ei olisi vain se yksi tai kaksi tilastomurhaa, vaan mahdollinen massamurha. Tai jotain sinne päin ainakin.

Olen kyllä lukenut useita Dean Koontzin kirjoja, mutta en yhtään hänen Odd Thomas-teoksistaan. Mikä tosin saattaa selittyä sillä, että jos kerran Odd Thomas-sarja alkoi vuonna 2003 julkaistusta kirjasta, niin tuossa vaiheessa en enää seurannut Koontzin kirjallisia tekemisiä ja näin ollen Odd Thomas ei ole tullut siksi vastaani. Tiesin kyllä, että Koontz kirjoitti jostain Odd Thomasista, sillä eräs ystäväni ei meinannut kerran pysyä housuissaan kun jokin niistä kirjoista ilmestyi ja kyseisen henkilön reaktioiden kautta sain tietää tästäkin tapauksesta. Mainittu ystäväni muuten on päälle 50 vuotias mieshenkilö, joten oletin tietenkin Odd Thomasin olevan hieman erilainen kuin mitä tämä elokuva ainakin paljastaa, olettaen siis elokuvan olevan edes jotenkin uskollinen filmatisointi kirjalähteestään. Tuo ystäväni ei yleensä lue mitään niin sanottuja nuortenkirjoja, saati sitten reagoi niihin kuin pikku-Saara One Directioniin, joten oletin Odd Thomasin olevan Koontzin kevyen kirjallisuuden mittapuulla sieltä hieman synkemmältä puolelta. Mutta tosiaan jos elokuvaversionsa on uskottava esitys kirjasta, niin Odd Thomas tuntuu olevan enemmän tai vähemmän Koontzin käsitys juuri nuortenkirjallisuudesta. Eräänlainen Koontzin Harry Potter, tai Percy Jackson. Eikä se oikeastaan minua haittaa, sillä sen verran mukavan viihdyttävä tämä elokuva on, että kyllä minun rupesi tekemään mieli lukea myös niitä kirjoja, joten yksi tehtävä suoritettu.

Jos olette nähneet Peter Jacksonin elokuvan Kummituskopla (The Frighteners, 1996) niin Odd Thomas on aivan samanlainen, vain nuoremmalla päähenkilöllä. Siispä paljon tietokoneistettuja hassun näköisiä aaveita, kevyen mustaa lähes harmaata huumoria, vinksahtaneen oloinen päähenkilö joka näkee aaveita ja jota pidetään puolipöpinä, mutta joka näkee tulevan suuren vaaran ja pyrkii sitten puujalkavitseillään estämään tuhoa. Hirveän muistettavaksi en kuitenkaan uskalla tätä elokuvaa mennä kutsumaan, sillä vaika tunnelma on rento ja vauhtia on mukavasti, niin kuten oikeastaan kaikki muutkin Stephen Sommersin elokuvat (esimerkiksi Muumiot ja Van Helsing) on Odd Thomas tehty turhankin pikaruokamaiseksi. Siispä helposti sitä viihtyy sen puolitoistatuntia, mutta vekkuli komiikka, ilmavat efektit ja eräänlainen tv-sarjamaisuus (eli kuin jokin Stargaten viikon tarina) eivät anna pahemmin päänvaivaa, jolloin ateria sulaa hyvinkin sukkelaan. Niin televisio, sinne Odd Thomas olisi kuin luotu, sillä ainakin tämän perustella kyseessä voisi hyvinkin olla ainakin yhden kauden ja sitten lopetuksen kokeva tv-sarja jossa Odd Thomas henkimaailmaan keskittyvänä Monkina selvittäisi joka jaksossa uuden aavearvoituksen ja Scooby-Doo vetelee scoobysnackseja. Voisin muuten melkein vannoa, että Odd Thomasin tyylinen sarja olisi jo jossain vaiheessa tehtykin, vaikka en nyt saakaan mieleeni mikä.
Sellaista tv:n Stargatemaisuutta lisää vielä se, että vaikka mukana on väkivaltaa ja kuolemaa, niin loppuun asti ei uskalleta mennä. Koko ajan painotetaan edessä olevan suuren ruumismäärän aiheuttava tapahtuma, niin sen alkaessa ammuskelukin kohdistuu vain ikkunoihin, tms. Eli iskut menevät niin kaukaa, että raon näkee. Ehkei tässä nyt haettukaan verta, visvaa ja ihmistuhatjalkaisia, niin kyseessä on silti kuin pelkkää uhoamista, puhetta ilman tekoja.

Tähdet: ***
Odd Thomas