Jeff, Who Lives at Home (2011)

Ennen kuin heikon nokkelasti todetaan, että kaikkihan asuvat kotona, johon huomautetaan etteivät kodittomat asu kotona, mutta koti on siellä missä sydänkin, niin tämä Jeff asuu kotona samaan tapaan kuin jo omillaankin asuva puhuessaan aiemmasta vanhempiensa luona elosta sanoo "kun vielä asuin kotona". Joten on kotona, mutta on myös kotona ja siellä Jeff asuu, mutta aika vähän hän lopulta siellä oleilee.

Joten tosiaan, Jeff (Jason Segel) on kiltti aikuinen mies joka asuu vielä äitinsä Sharonin (Susan Sarandon) luona, mutta hei c'mon, minä tunnen erään suuren marketin apulaismyymäläpäällikön joka myöskin yli 30 vuotiaana asuu edelleen vanhempiensa luona, ei itse kokkaa tai edes pese pyykkiä, mutta hehkuttaa biletysreissuistaan melkein nonstoppina joten tämän elokuvan Jeff ei mitenkään voi olla pahempi tapaus. Joten Jeff siis vain hengailee kotona ja liikkuu ulkoilmassa vain jos se nyt on aivan välttämätöntä. Mukava nuori mies ei siinä mitään, mutta slackerina häntä patistetaan ryhdistäytymään, hankkimaan töitä ja sitä samaa huttua mitä jokainen teini joka ei hae kesätöitä saa kuulla. Tai siis niin ja niin, sillä meidän annetaan enemmänkin ymmärtää nuo kotona lojumiset ja saarnat, kun Jeff lähtee ulos melkein heti kun silmä välttää.
Jeffin veli Pat (Ed Helms) on sitten puolestaan se ylimielinen ja energinen bisneshai, joka ei epämiellyttävyytensä vuoksi ole mikään hyvä esimerkki, vaikka kuinka asuisi poissa kotoa.
Eräänä päivänä puhelin soi ja joku kiukkuinen henkilö kysyy jotakuta Keviniä, mikä innostaa Jeffin lähtemään ja etsimään merkkejä jostakin Kevinistä, selvittääkseen mistä on kyse. Kun sanon innostuu, niin hyvä ettei mies nukahda seisaalleen.

Mukava elokuva ns. ei-mistään, joka on päähahmonsa ja ideansa vuoksi hieman kuin Kevin Smithin alkukauden elokuvat, mutta ilman moottoriturpaisuutta. Tai ehkä sittenkin pössyttelevä Sideways.
Jason Segel on mainion puoliuninen koko elokuvan ajan ja muutenkin elokuvassa on kivan raukea fiilis, jolloin käsivarakuvauksen jatkuva huojuminen alkaa käymään aika rasittavaksi todella nopeasti, kun hiljaiseen pössyttelyyn sopisi varmastikin paremmin vähäeleisempi toteutus kuvauksessakin. Silloin kun kohtauksessa on muutenkin liikettä, kuten autolla ajoa, tms. niin se ei haittaa, mutta etenkin paikallaan olevien ihmisten keskustellessa alkaa edestakaisin nykivä zoomaus ja heiluva kamera käymään ärsyttäväksi. Onneksi Michael Andrewsin helisevä musiikki nostattaa hymyä.
Osittain kyllä vaikuttaa siltä, että tässä on on ensin keksitty veikeä nimi ja sitten vasta koetettu rakentaa sille jotain sisältöä. Sillä nimen perusteella saattaa odottaa enemmänkin sitä puhetta Kevinin kotona asumisesta ja saamattomuudesta, mutta se jää lähes sivuviitteeksi veljessuhteiden ja Kevin-merkin vuoksi. Olisin ehkä kaivannut enemmän sellaista Brad Pitt True Romancessa-paikallaan oloa.

Tähdet: ***
Jeff, Who Lives at Home