maanantai 25. helmikuuta 2013

Elokuvakokoelmani, osa. 4

Nyt olen käynyt pääpiirteittäin elokuvakokoelmaani lajityypeittäin lävitse ja tottakai jättänyt paljon herkkuja pois, sillä missä ovat kaikki Stanley Kubrickit, Peter Greenawayt ja Billy Zanet? No,Kubrickia siellä jo näkyi ja tässä tulee hieman Greenawayta, kun vuoroon tulevat boksit, tuplalevyt, erikoisjulkaisut, ja näin pois päin. Niin ja sori Billy, ei onnistu.

Mitä tulee kaikenlaisiin director's cuteihin ja spesiaalijulkaisuihin, niin aika harvoin sellainen on mitenkään määräävä tekijä ostokäyttäytymisessäni. Toki jos minulla ei jotain tiettyä elokuvaa ole ja nenäni edessä on sekä director's cut ekstroineen, että myöskin jokin vanillaversio, niin ymmärrettävästi hamuan käsilläni sinne edellisen suuntaan. Mutta jos minulla jo on kyseinen elokuva, niin en automaattisesti lähde päivittämään versiotani. Olen kyllä satunnaisesti näin tehnyt ja tulen tekemään vastaisuudessakin, mutta en ilman erityistä syytä osta jotain tiettyä elokuvaa uudestaa blurayna, jos minulla on jo dvd, tai dvd:nä, jos minulla on jo kasetti. Muutoksen syynä on yleensä tosi hyvä tarjous (kuten se Pan's Labyrinth bluray kahdella eurolla), taikka sitten toisessa versiossa on oikeasti jotain sellaista ekstraa jonka haluan nähdä. Siksipä esimerkiksi 2001 ja Blade Runner on tullut ostettua useampaan kertaan, kun ensiksi mainittuun sai kiinnostavaa dokkarimateriaalia ja jälkimmäisessä päästiin ensiksi eroon kertojaäänestä ja sitten saatiin se flunssakantinen Final Cut loistodokkarin kera. Eli ne ovat enimmäkseen tälläisiä syitä, miksi leffa tulee ostettua uudestaan.
Kasettien kohdalla päivitys saattaa tapahtua alkuperäisen heikon kunnon vuoksi ja joskus levyjen kohdalla käy niin, että tulee ostettua jokin boksi joka sisältää jo aiemmin erikseen hankitun elokuvan. Näinhän kävi Apinoiden Planeetan kohdalla, mutta siinä säästin myös alkuperäisen version, sillä versioiden ekstrat erosivat sen verran rajusti, etten halunnut menettää aiempaa.
Alienin kohdalla saakin sitten repiä vähiä hiuksia päästä, kun aluksi tuli ostettua kattava Alien Legacy-boksi ja sitten tuli Quadrilogy, joka tuntui aivan täydelliseltä versiolta (paitsi että siitä puuttui Legacyn dokkari). Sitten tuli blurayboksi, jonka ostoa olen vältellyt ja näemmä syystäkin, kun nyt siellä on se Prometheuksenkin sisältävä blurayboksi tarjolla. Ja ihan varmasti kun sen on ostanut, niin sieltä tulee taas jokin uusi versio. George Lucasko siellä on johdossa?
Mutta niin, osan tuossa kuvassa olevista elokuvista olen ostanut saadakseni juuri tuon version, osan olen saanut käsiini sattumalta tietämättä muista versioista ja tämän tälläistä. Jos minulla ei olisi ollut tuota The Crown versiota, niin sen ostaisin vain saadakseni nimenomaan sen version. Samaten tuon Near Darkin tuplalevy-version ostin heti kun vain sain mahdollisuuden ja ainoa mikä siinä pännii, on tuo ruma kansikuva, kun siinä aiemmassa versiossa on pirun siisti mustanpuhuva siluettimainen kansi. Joten kyllä valtaosa noista kuvan elokuvista on oikeasti uusintaostoksen arvoisia.

Ja joskus spessuversiolla voidaan mennä metsään ja pahasti. Sillä tuo Army of Darkness kyllä sisältää kaksi versiota elokuvasta, mutta se ns. synkempi versio on nolostuttavan heikkolaatuinen ja vanha kasettiversioni siitä päätyykin levyä useammin koneeseen.
Niin ja aina en edes tiedä mitä spesiaalia joissakin versioissa on, sillä esimerkiksi tuota ihan samaista Hellraiseria samoilla ekstroilla myydään myös ilman collectors edition-titteliä. Mitä erikoista on siis versiossa joka on sama kuin tavallinen? Joten joskus se spesiaali taitaa olla vain pr-toimiston päässä. Siispä välillä kun olen suoraan ostanut jonkin spessuversion ja ihmetellyt mikä siinä sitten on spesiaalia, niin en ole edes vaivautunut etsimään muita versioita nähtäväkseni, koska ei siinä spesiaalissakaan ole mitään erikoista.

Tuossa Rambon extended cut-kotelon sisällä on muuten myös se alkuperäinen versio.

Pidän kyllä siitä miltä elokuvakokoelmani näyttää kotonani, mutta ne ovat ensisijaisesti katseltavaksi ja vasta jossain siellä kaukana koriste-esineitä. Siispä vaikka pidänkin bokseista joissa on kohokuviointia, taikka Simpsoneiden tapaan erilainen leikkaus kotelon muodossa, niin kyllä minä lopulta pidän eniten jostain tuollaista kätevistä Bourne- ja Paluu Tulevaisuuteen-kokoelmista, joissa on saatu ahdettua normaalikokoiseen koteloon useampi elokuva ja kaiken lisäksi vielä omille levyilleen. Etenkin tv-sarjojen kohdalla tuo yhdessä kotelossa kaikki levyt on mainio idea, kun taas tuo Beverly Hills Kyttä-boksissakin käytetty tapa, jossa pahvikotelon sisällä on kolme erillistä normaalia dvd-koteloa on vain rasittavasti tilaa vievä pakkaus. Toki on myönnettävä, että nuo Bourne-kokoelman kaltaiset boksit ovat masentavan persoonattomia, mutta siinä vaiheessa kun leffoja alkaa olla turhankin paljon, niin käytännöllisyys rupeaa ratkaisemaan.

Parasta bokseissa on sen lisäksi, että niissä saa pienemmässä tilassa paljon, joka on hyvä asia etenkin silloin jos aikoo muutenkin hankkia koko sarjan, niin etenkin se, että niissä saa parhaimmillaan jotain oikeaa ekstraa. Enkä nyt tarkoita vain Indiana Jones-boksin kaltaista dokumenttilevyä (joka on nannaa), taikka Alienin megalomaanista lisämateriaalimäärää jossa käydään läpi kaikki hammaslangasta ydinpommiin (joka sekin on nannaa), vaan tuollaista The Fly-boksin kaltaista bonusta. Siinä kun on oikeasti koko Kärpänen-elokuvien sarja ja se on sikäli merkittävää, että ainakin vielä silloin kun boksin ostin, ei The Curse of the Flyta ollut saatavilla dvd-muodossa. Ehkä sen nykyään saa erikseenkin, mutta juuri tuollainen on oikeaa ekstraa ja kiitosta siitä, että ostaa nimenomaisen julkaisun.

Lisäksi pidän suuresti noista public domain-kokoelmista, joissa valtaosa elokuvista on täyttä kuraa, mutta siellä on joukossa todella paljon sellaisia elokuvia joita ei vapaasta levityksestä huolimatta ole niin vain saatavilla.

Suosikkini bokseista on muuten tuo Classic Monster Collection, joka sisältää pakolliset Universalin hirviökauhistelut (Dracula, Frankenstein, Bride of Frankenstein, The Mummy, The Invisible Man, Creature from the Black Lagoon, Phantom of the Opera ja The Wolf Man). Ainoa huono puoli siinä on, että kaikki jatko-osat (sitä Bride of Frankensteinia lukuunottamatta) jäävät saamatta ja nuo katsottuaan niitä janoaa kuin Thinner ruokaa. No, sitä varten on olemassa kokoelmat kuten tuo Wolf Man Legacy Collection. 

Seuraavaksi blurayta ja kasetteja.

5 kommenttia:

Simo kirjoitti...

Noi erikoismuotoillut boksit eivät ole munkaan makuun, kun eihän niitä saisi mihinkään järkevästi. Rare Exportin erikoisversiossakin, jossa leffa tuli jossain puukotelossa, jonka sisällä se peruskotelo oli, niin kotelon säästin, mutta puukotelo lähti hukkapiiloon. Sen lisäksi, että se oli epäkäytännöllinen, se oli myös helvetin ruma. Muita erikoismuotoiltuja ei ole tullut vastaan, kun Simpsonitkin saa normikoteloilla.

Joskin myönnettäköön, että nähdessäni jollain sivustolla (Empirellä) listauksen parhaista/kalleimmista leffapakkauksista, niin jotain niitä tuli kuolattua, mutta ei kuitenkaan vielä hankittua.

...noir kirjoitti...

Joo, kyllä minäkin ihailen näitä Predatorin pään muotoisia bokseja, tms. Mutta hyllyyn ne eivät oikein sovi. Ne pitäisi sitten laittaa erikseen esille, esimerkiksi hyllyn päälle.

corum81 kirjoitti...

Mikä boksi on toi tokan kuvan tokan rivin (ylhäältä) vasemmanpuoleisin?

...noir kirjoitti...

Masters of Horror 1-6.

Se oli tälläinen parisen kautta kestänyt tv-elokuvasarja jossa tunnetut kauhuohjaajat (John Carpenter, Dario Argento, Joe Dante, etc.) tekivät kukin tunnin pituisen lyhytelokuvan.

Carpenterin jakso, Cigarette Burns on julmetun hyvä.

Noita jaksoja saa yksittäismyynnistäkin, mutta boksien hinnat ovat sen verran alhaiset, että jos aikoo useamman kuin yhden jakson hankkia, niin ei kannata ostaa erillisjulkaisuja.

corum81 kirjoitti...

Ok, kuulostaa jotenkin utuisesti tutulta, joten ehkä jakson jos toisenkin olen joskus nähnyt, mutta täytyy tutustua paremmin!