lauantai 2. helmikuuta 2013

The slow blade penetrates the shield

Jälleen kerran odysseiani johti minut kirpputoreille ja uusiokeskukseen. Tällä kertaa mukaani lähti kohtuuton läjä videokasetteja, mikä ei liene yllätys sillä uusiokeskus on oikea kasettien aarreaitta. Toisin sanoen epätoivoiset ihmiset dumppaavat sinne vhs:t joista eivät muutoin tunnu pääsevän eroon, mutta väliäkö tuolla, sillä minä kannan ne sitten sieltä omaan kotiini.

Nyt mukaan joukossa on sen verran paljon itselleni täysin uusia tuttavuuksia, etten osaa kovinkaan syvällisesti monestakaan niistä avautua ennen katselua, mutta koskapa minä syvällinen olisinkaan, paitsi päätyessäni kaivon pohjalle.

HÄVYTTÖMÄT HUIJARIT (A Man, a Woman and a Bank) on ilmeisesti komedia, kun taas THE PATRIOTissa puolestaan Leslie Nielsen ei ilmeisesti ole naurattamassa. Kasariklassikossa SPACE CAMP päätyy avaruuteen tarkoitettu raketti vahingossa avaruuteen, kun taas UNELMIEN TYTTÖ (Dream Trap) on Kristy Swanson ja näemmä Judd Apatow on elokuvan CELTICS VOITTOON (Celtic Pride) käsikirjoittaja.
CLOSE TO EDENissa sinne oletettavasti matkustaa elokuvan päätähti Melanie Griffith, tai sitten ei, mutta jonkinlaisia nyhverönostalgisia tunteita nostanee pintaan meikkiteinit THE TRIBEssa, eli tuttavallisemmin Klaanissa.
Bronson on KYLMÄVERINEN, taikka Kylmä Hiki (Cold Sweat) riippuen millä suomennoksella elokuvansa saa. KESKIYÖN PAKO (Midnight Ride) puolestaan ei yhdistä Charles Grodinia ja Robert De Niroa, mutta sen sijaan päivän pelastavat Michael Dudikoff ja Mark Hamill. Mitä lie kräkkiä olivat Robert Mitchumille syöttäneet, kun saivat herran mukaan pakomatkalle.
VAARALLINEN SYRJÄHYPPY (Sibling Rivalry) on muistaakseni hauska elokuva, jota varmasti myöskin on SAMBIC, sillä sanotaanhan takakannessakin, että "olipas hauskaa" Tulipas hiki!"
VAAROJEN LAAKSO (Two Days in the Valley) on muistaakseni kevyehkösti Tarantinon jalanjäljissä kulkeva jännityselokuva, mutta ADRENALIN sentään pukkaa kaukaisia tieteisvisioita, aina sieltä vuodesta 2007 saakka. Jep, se sukkaa ja pahasti, mutta tottakai se niin tekee, onhan ohjaajana Albert Pyun.
Voimme vain kysyä KUKA PELASTAA HÄNET? (Robby), sillä edes säveltäjä Christopher Youngin nimi ei päässyt kanteen oikein kirjoitettuna. Hetkinen? Kuka Pelastaa Hänet on ilmestynyt vuonna 1968 ja Young on syntynyt 1957. Tässä on jotain mätää takana.
Onneksi sentään ruma nukke tappaa, sillä se on DOLLY DEAREST.
YÖJUTTUja joiden tarinat kyllä kestävät päivänvaloa, mutta ovat parhaimmillaan pimeässä, kunhan siellä näkee lukea.

Sitten suoritin elokuvallista erottelua, koska seuraavat ovat eri paikasta kuin edelliset.

MACGRUBER ei ole tietääkseni saanut kovinkaan yleisesti suuria kehuja osakseen, vaikka niin saattaa kannesta ymmärtääkin. No, yhden euron hinnalla se tuskin on yhtä suurta tuskaa, kuin silloin jos olisin ostanut sen hintaan 2,49€, jonka meinasin toisessa paikassa tehdä.
SIDEKICKS on perhe-elokuva pojasta joka opettelee ratkaisemaan ongelmansa hakkaamalla kiusaajat, mutta toisin kuin Karate Kidin kohdalla, tästä ei tullut suurtakaan menestystarinaa ja Jonathan Brandis menikin ja tappoi itsensä liian nuorena. Tietääkseni ei kuitenkaan Sidekicksin vuoksi.
Ja lopuksi Burt Reynolds vetää Las Vegasia turpaan, sillä madafakat, se on KOSTO (Heat) nyt.

Niin ja muutama ankkasarjakuvakin tuli ostettua, että jotain hyvää sentään.

4 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Hetkinen, tuo Bronsonin Cold Sweatin kansi. Jos en nyt ihan väärin muista, niin tuota samaa kuvaa käytettiin myöskin Death Wish 4:sen vhs-julkaisun kantena aikoinaan. Kierrätystä ilmiselvästi(kö?)

...noir kirjoitti...

Jotenkin minä tuumasinkin, että olisin nähnyt kyseisen kansikuvan jossain muuallakin. Elokuvan nimikin vaivasi kovasti, kun en muistanut sellaista Bronsonia, kunnes sitten tietenkin selvisi sen vaihtoehtoinen suomennos.

Jessus kirjoitti...

On kyllä hyviä valintoja noissa. Varsinkin tuo Dudikoffin ja Hamilin yhteistyö herättää vanhan "American Ninja"- fanin mielenkiinnon heti.

Tuo "The Patriotin" kansi on niin tuttu, että väittäisin joskus omistaneeni tai nähneeni sen... En kyllä muista kuollaksenikaan mitä siinä tapahtui...

Omasta mielestäni "Adernalin" tai "Cyborg" ovat Pyunin elokuvista parhaita... Se ei ole paljon sanottu se, mutta kuitenkin...

...noir kirjoitti...

Kun näin The Patriotin, niin tuumin aivan samaa kuin sinäkin, mutta ainakaan takakannen juoniselostuksen perusteella en saanut elokuvaa päähäni. Joten oletan, että olen vain joskus muksuna ihaillut sitä, tms. Tosin, sen juoni on niin liukuhihnamaisen kuuloinen, että sitä ei ehkä muista vain sen vuoksi.

Minusta Pyunin mestariteos on Nemesis.