lauantai 10. elokuuta 2019

Demons from Her Past (2007)

25 vuotta sitten Allison (Alexandra Paul) oli kahden miespuolisen kaverinsa kanssa ajamassa landeversiota torimunkista ja he sattuivat kuolettavasti törmäämään pikkupoikaan. Kaverit tietenkin pakenivat paikalta ja antoivat Allisonin kantaa syyn, minkä seurauksena hän joutui kolmeksi vuodeksi vankilaan ja päätyi kotikylässään ei-toivotuksi henkilöksi. Neiti siis muutti pois ja pysyi poissa aina tähän päivään saakka kunnes oli palattava isoäidin hautajaisiin. Tietenkään Allison ei ollut todellisuudessa pysynyt poissa, sillä vaikka hän ei ollut fyysisesti paikalla oli mieli edelleen pysynyt onnettomuudessa ja siinä kuinka kaverit valehtelivat päästäkseen itse pälkähästä. Siispä nyt Allison haluaa totuuden tulevan esiin, mutta kotikylässä on ihmisiä jotka eivät sitä halua. Se on se sama perusjuttu kuin aina, että menneisyydessä peiteltiin jotain koska osallisina oli jotain kaupungin kermaa ja nyt totuuden pelätään aiheuttavan samoja ongelmia heille kuin tuolloinkin. Luonnollisesti yksi kavereista on nyttemmin juoppo koska tuntee syyllisyyttä.

Demons from Her Pastin ohjannut Douglas Jackson on tehnyt mittavan uran tv-elokuvien parissa, millainen myös tämä nyt vuorossa oleva teos on ja jos pelkkien nimien perusteella voi päätellä millaisia Jacksonin elokuvat ovat, niin katsokaapa näitä: Sisäkön salaisuus, Tappava lavastus, Äidin pikku enkeli, Justinen synkkä salaisuus, The Perfect Husband, The Perfect Marriage, The Perfect Neighbor... jatkanko vielä? Tämä nimisarja kertoo pikkutrillereistä joissa on saippuasarjamaista esiintymistä ja samanlaisia käänteitä, elokuvien vaikuttaessa kerta toisensa jälkeen mistä toi on tuttu?-naamojen kaatikselta ja sisällön syvyys on kuin Maybelline-mainos kiiltopintaisella paperilla. Itse asiassa olen nähnytkin muutaman Jacksonin elokuvista ja ne tosiaan ovatkin olleet sellaisia nyyhkyjännäreitä kotirouville, että tottakai niiden nimet ovat juuri tuollaisia koska ne ovat rakennettu kertomaan katsojalle mistä on kyse, aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa joka koettaa jo kannellaan, tms. vetämään oikean yleisön puoleensa. Tämä vielä ei ole kriittinen osoitus elokuvien kuten Demons from Her Pastin tasosta, vaikka myönnettäköön etten ole tällaisen varsinaista kohdeyleisöä ja siten altis näkemään enemmänkin vikoja kuin mitä niitä jonkun toisen silmissä on, mutta se kuitenkin on huomio siitä kuinka tällaisten elokuvien tekijät nimenomaan tuntevat yleisönsä ja kohdistavat ne suoraan heille.

Demons from Her Past on ihan tavanomainen televisiojännäri joka edustaa sitä vanhaa klisettä, että tv-leffat ovat jotenkin B-sarjaa eivätkä yhtä hyviä taikka laadukkaita kuin ns. oikeat elokuvat. Ja onhan tämä. Tämä on juuri sellainen kuin aikaisemmin kuvailin eli saippuasarjamainen, mikä tulee esille esimerkiksi valaistuksessa jossa peitetään kasvojen juonteita, äänimaailmassa jossa dramaattisen dialogin päättyessä tulee se rautalankavääntöääniefekti (vrt. salamanisku otollisella hetkellä) ja kuvaus pysyttelee lähes yksinomaan lähikuvissa jotta likinäköisimmätkin pysyvät kärryillä. Lisäksi asioita toistellaan niin usein, että vaikka poikkeaisi vessassa useammankin kerran niin ei taatusti putoa kärryiltä.
On aika vaikea sanoa ovatko näyttelijät hyviä vaiko eivät, sillä esiintyminen on varsin pinnallista ja siten hyvin linjassa elokuvan sävyn kanssa, että se on ainakin asiayhteys huomioiden toimivaa, mutta samalla kaikki on niin mitäänsanomatonta ettei silläkään olisi mitään merkitystä jos koko elokuvaa ei olisi olemassakaan. Tällaisella elokuvalla ei juuri arvosteta katsojaa ja se nähdään siinä kuinka joidenkin seikkojan kanssa ei edes yritetä koska ei uskota kenenkään välittävän siitä. Mitä tuosta asiavirheestä, ei kukaan huomaa sitä kuitenkaan. Demons from Her Past onkin parhaimmillaan silloin kun se pyörii olohuoneen televisiossa ja olet itse keittiössä tiskaamassa, kuullen aina silloin tällöin repliikin taikka laukauksen. Tämä on vain yksinkertaista ja laiskaa elokuvaa.

Tähdet: **

2 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Varsinainen Paha Poliisi tämä tämän leffan sheriffi. Jari Aarniokin on pelkkä puuhastelija tuon tyypin rinnalla.

...noir kirjoitti...

Näkisitpä elokuvan autokauppiaan.