Catacombs (2007)

Lyhyesti: Aprillipäivä hautatunneleissa.

Edelleen aika lyhyesti, mutta hieman pidemmin:

Jonkinlaisessa turvallisen kotipaikan kuplassa koko ikänsä elänyt amerikkalaisnuori Victoria (Shannyn Sossamon) matkaa ensi kertaa ulkomaille, Pariisiin vapaasieluisen maailmankansalaissisarensa Carolynin (Pink) luokse. Maailmankansalainen ja vapaa sielu tarkoittaa siis jee, bileet, sokka irti! koska sehän kuinka vedetään keittoa ja käydään teknobileissä on ainoa rehellinen osoitus siitä, että nyt oikeasti eletään elämää eikä piilouduta siltä. Siispä tietenkin heti ensimmäisenä iltana Carolyn patistaa aikaerotuksesta kärsivästi väsyneen Victorian mukaansa bilettämään (hei, niin kävi myös Eric Stoltzille Killing Zoessa) ja niinpä tie vie Pariisin maan alle, kuuluisiin hautakatakombeihin joita viranomaiset eivät näemmä valvo laisinkaan koska paikka on täynnä kuin Zion Matrixissa ja sitten Scooter lähtee soimaan, että how much is the fish? No okei, ei se Scooteria ole koska ei kuulosta siltä kuin yrjöäisi pahaa oloa pois, mutta sillä ei ole merkitystä, kunhan vain jytisee, valot välkkyvät ja kädet nousevat. Niin ja Ranskassa kun ollaan, absinttia. Sitten eksytään tunneleihin, juostaan (okei, kävellään reippahasti) pakoon enimmäkseen näkymätöntä tyyppiä jolla on naamari ja katsojaa koetetaan ravistella hereille laiskoilla äkkisäikäytyksillä.

Pariisin alla oikeastikin sijaitseva hautakatakombi on kiehtova ja sopivan kylmäävä miljöö kauhuelokuvalle, jonka vuoksi olenkin hivenen ihmeissäni miksi sitä ei ole juurikaan käytetty. Äkkiseltään en saa mieleen kuin vielä jonkun vuoden takaisen tekeleen As Above, So Below. Catacombs saattaa olla syy miksi sitä ei ole enempää päätetty hyödyntää, sillä tämä on aika huono esimerkki paikan potentiaalista kauhugenressä. Se on vain jokin pimeä paikka jossa suoritetaan innoton slasher featuring kuluneita rasittavia who cares-uhrihahmoja ja mörökölli josta kenties kaavailtiin uutta kauhuikonia tyyliin Jason Voorhees, Freddy Krueger, Pinhead, Kate Hudson, Chucky tai vaikkapa edes Leprechaun, mutta hyvä jos se edes on kalastaja Tiedän mitä teit viime kesänä-sarjan kolmannesta osasta. Pitkästyttävän tavanomainen toteutus ja Pinkin surkea, surkea, surkea näyttelijäsuoritus joka sai kaipaamaan Paris Hiltonia ovat omiaan tappamaan katsojan television eteen.

Jonkinlaista plussaa siitä, että aika iso osa tunneliharhailusta on kokonaan yhden ihmisen varassa, ettei tyypillisestä slasherirakenteesta huolimatta elokuvaa ole aikataulutettu pelkästään metronomimaisella murhataan/juostaan/murhataan-metodilla joka tosin johtuu lopun yllätyskäänteestä. Ja minä tykkään Shannyn Sossamonista, vaikkakin tällaisten elokuvien perusteella mietin miksi. No, ainakin hän pistää Pinkin hengiltä mitä minäkin katsojana halusin tehdä, joten taidan edelleen pitää Sossamonista.

Tähdet: *

Catacombs