Muodokas Abbi (Jana Mashonee) jumittaa teksalaisessa peräkylässä ja haluaa siksi suurkaupunkiin ryhtyäkseen huippumenestyväksi laulajatähdeksi (Mashonee onkin oikeasti hyvin menestynyt laulaja), mutta ainakin toistaiseksi päivät kuluvat teurastamolta näyttävän oravanliharavintolan vähäpukeisena tarjoilijana. Toisaalla itseään tissimieheksi tituleeraava opiskelijanilkki Lucas (Donny Boaz) päättää kahden ystävänsä (outo epävarma nörtti ja John Belushi Delta Jengissä) kera lähteä bilettämään ja sehän tarkoittaa siis viinaa ja naisia. Muualla newwavesouldiscohiphoppia esittävä entinen muusikkosuuruus Little Willie (Marcus M. Mauldin) saa tyttöduonsa kera huomata ettei Prince-imitointi pure punaniskoihin. Samaan aikaan paranormaaleihin plus muihin eriskummallisiin tapahtumiin perehtynyt erikoisagentti Logan (Lorenzo Lamas) lähtee skeptisen parinsa kera matkaan tutkimaan kuolintapausta jonka takana uskotaan olevan vähintäänkin kolmemetrinen koira tai jotain. Kaikkia heitä tulee yhdistämään leppoisa, mutta kovin hermostuneen oloinen tohtori Cane (Jack Gould) joka on omistanut koko elämänsä salaiselle projektilleen ja nyt iän kalvamana pelkää ettei kukaan saisi tietää hänen suorittamastaan tieteellisestä läpimurrosta: ladossa asuvat verenhimoiset Tyrannosaurus Rex ja muutama Velociraptor. Mutta älä sinä tohtori Cane huolehdi, kyllä kaikki saavat tietää onnistumisestasi, sillä elokuvan rock 'n rollstoner menee ja vahingossa vapauttaa ne koska luulee dinohäkin ovessa lukevan tekstin "Door" tarkoittavan Jim Morrisonin Doorsia ja siksi se on avattava. Mutta mitä tehdä kun kohdataan sininen carnosaur? No, pukeudutaan tietenkin muinaisroomalaiseksi sotilaaksi ja hyökätään ilmakiväärin kanssa syötäväksi.
Miksi ovessa lukee ovi?
Lienee kai syytä mainita, että osa henkilöistä sekaantuu dinotoimintaan enemmän kuin toiset, sillä erikoisagentti Logan chillaa motellihuoneessa koko elokuvan ajan ja on autuaan tietämätön mitä hirmutekoja levon aikana tapahtuukaan.
Porky's kohtaa Salaiset kansiot kohtaa Jurassic Parkin kohtaa en tiedä mitä, mutta kyseessä on yllättäen oikeasti varsin hauskaakin hölmöilyä. Selvästi tarkoituksellisen kieli poskessa tehty elokuva vaikuttaa melkeinpä Asylum/Roger Corman-elokuvien parodialta jolloin uskon, että vaikka takakansi listaakin lajityypeiksi vain kauhun ja toiminnan on kyseessä taatusti eniten komedia. Hymyilin useampaakin otteeseen The Dinosaur Experimentia katsoessani ja vieläpä siksi, että osa jutuista oli aika huvittavia ilman jotta olisivat sitä vain pelkkää tahattomuuttaan. Tämä aiheuttaakin pienen ongelman elokuvan suhteen sillä tämä on selvästi Asylum-tason kompuroivaa - joskin pääosin ilmeisen tarkoituksellisesti niin - roskaa, mutta koska olen vakuuttunut siitä että kyseessä on täysin suunniteltua komiikkaa niin kuinka voi sanoa huonon näyttelemisen, nolostuttavan dialogin, typerien vitsien ja kaiken muun epäonnistumisen olevan niin huonoa että se on hyvää kun se on tarkoituksella huvittavan huonoa, ei enää vahingossa sinne ajautuvaa. Ovatko elokuvan näyttelijät huonoja kun heidän on pitänytkin esiintyä huonosti? Ovatko vitsit huonoja jos tilanteet ovat kaavoitettukin katastrofeiksi ja hahmot ovat vahvasti sterotypioituja jotta he vaikuttaisivat jo pelkästään siksi huvittavilta? Lorenzo Lamasin läsnäolo puhuu tietenkin sen puolesta, että joo, kyllä he ovat vain huonoja, mutta hän vaikuttaa olevan mukana juuri siksi että on Lorenzo Lamas ja se puolestaan on täysin osuva valinta. Ja kun hahmot ovat Prince Teksasissa, hiihtopummi Teksasissa, goottityttö Teksasissa, Wes Bentley American Beautysta Teksasissa, etc. niin mitä hittoa sitä kiukuttelemaan, tämä on tietoista tolloutta. The Dinosaur Experiment on taatun surkea leffa, mutta hitto vie, se kuuluu samaan sarjaan kuin jokin Jersey Shore Shark Attack jolloin se osuu muita kollegoitaan tarkemmin maaliinsa joka ei ole ainostaan pelkän idiotismin lietsominen ilman osuvaakin piikittelyä omaa suosioon noussutta lajityyppiään kohtaan. Oikeasti huonoimmillaan ja silloin vain siinä pysyen The Dinosaur Experiment onkin juuri siinä vaiheessa kun se kuvittelee osaavansa esittää jännitystä dinojen hyökätessä.
Onneksi mukana sentään on halpatuotannolle tavanomaisia virheitä kuten tuo henkilö joka selvästi vain eksyi paikalle ja pääsi tietämättään osaksi elokuvaa.
Ihan vain sivumainintana kuka muistaa sarjakuvan ja animaatiosarjan nimeltä Cadillacs and Dinosaurs? Se oli cool. Ihme ettei siitä ole tehty live action-elokuvaa.
No niin Paul W.S. Anderson, vauhtia töppösiin ja pilaa sekin.
Tähdet: ~ tai *****
Eikä elokuvassa tietenkään kukaan ole pukeutunut kuten tuo kannen heppu, jonka en edes usko olevan kukaan The Dinosaur Experimentin näyttelijöistä. Mutta kansiharhautus sopii post scriptumiin.
Ps. tämä olisi pitänyt huomata jo edeltävän postauksen eli Poseidon Rexin kohdalla, mutta se välähti vasta seuraavana päivänä. Jokin nimittäin kiusasi minua Poseidon Rexin kannessa ja sitten se yllättäen valkeni. Sehän on sama dino kuin The Age of Dinosaurs-jöötin kannessa. Hitot se siis mikä vesityranno on.
2 kommenttia:
Nyt vasta tajusin, että hitto vie minähän olen tämän katsonut ja arvostellutkin. En vaan muistanut sitä näin äkkkiseltään. Omistamani versio kulkee nääs eri kansikuvalla ja Raptor Ranch nimellä. En tykännyt näköjään ollenkaan, heh. S
On kieltämättä välillä vaikeaa arvioida näitä tarkoituksellisen huonoja elokuvia, kun onko se nyt sitten huono asia jos se on huonoakin huonompi.
Lähetä kommentti