Tämä minun piti laittaa esille tuon Expandabellesin kohdalla, mutta kun en muistanut niin teen sen nyt. Tässäpä siis elokuvan juonikuvaus sen takakannen mukaan:
Hitto, tuon täytyy olla jonkin Facebookin kääntäjän aikaansaannos.
Mutta nyt kun olen täällä tappamassa aikaa, miten olisi vaikkapa vilkaisu alkuperäiseen suunnitelmaani koskien tämän blogin pisteytysratkaisua:
Eipä se juuri tuosta muuttunut.
Samalla voisinkin kommentoida sitä kuinka esimerkiksi kolme tähteä saavat elokuvat vaikuttavat usein arvionsa vuoksi jotenkin epämääräisiltä, kenties neutraaleilta ja saattavat jopa aiheuttaa kuvan arvioijasta pelkurina koska ei hän ei rohkene sanomaan kuin jonkinlaisen ehkän (olettaen siis ettei joku lue itse tekstiä vaan katsoo elokuvan nimen ja sen saamat pisteet). Mutta hei, oikeasti kolme tähteä on useinmiten aidompi arvosana kuin nolla tai viisi, sillä suurin osa siitä mitä pisteytetään täydelliseksi taikka umpisurkeaksi onkin hetken päästä ensivaikutelman jälkeen vajonnut keskinkertaisuudeksi ja harva täydeksi pannukakuksi arvioitu on sittenkään niin huono ja se nousee keskenkertaiseksi. Sitä valtaosa elokuvasta kuitenkin on: eh! kyllä sen katsoo. Tällöin kolmonen on se rehellisin. Se ei ainakaan aiheuta vääristäviä odotuksia suuntaan taikka toiseen. Ollaan siis ilolla aika mitäänsanomattomia. Sitä me olemme kuitenkin.
4 kommenttia:
Heh, nuo Google translator takakansitekstit jaksavat vieläkin naurattaa, vaikkakin suurin hohto niistä alkaa jo olla kulahtamaan päin.
Mitääsanomattomana on hyvä olla. Ei paina huolet, eikä rasitu polla...
I'm Spartacus!
Minulla ei yleensä mene edes kauan aikaa plätkäyttää sitä tähtimerkintää arvostelun perään, yleensä tiedän sen jo ennen kuin elokuva on ohi. Viime aikoina kuitenkin minua on ruennut härnäämään taas pistepolitiikka. Se näköjään kokee aina jonkinlaisen kriisin tasaisin väliajoin, sillä välillä on luopunut tähdistä kokonaan ja joskus olen ollut erittäin tiukka niiden suhteen ja nyt viimeisen vuoden tai kahden aikana olen ollut aika lepsu sen suhteen, että jos elokuva on vähänkään katsomisen arvoinen, on sille yleensä muutama tähden palanen sentään lohjennut. Tämä on tietenkin johtanut siihen, että nyt tekisi mieli taas kiristää tiukkuutta, jotta viisi tähteä oikeasti tarkoittaisikin jotain, eikä vain ilmaisisi, että jaksoin katsoa elokuvan loppuun asti...
Niitä tähtiä/pisteitä tuleekin katsoa vain eräänlaisena the end-merkintänä varsinaisen sisällön perään.
Lähetä kommentti