...noir: Sam Browning - asetta vaarallisempi (First Light, 1992)

Aka Blink of an Eye.

CIA:n paras sotilas ja selvännäkijä Sam Browning (Michael Paré) lähetetään Turkkiin vilkaisemaan onko erään valtaapitävän humanitaarista apua harrastava tytär Kathryn (Janis Lee) turvassa ja näin pitää tehdä koska naisen äiti näkee toistuvia painajaisia siitä ettei hän ole turvassa (iihahaa!). Sinänsä tehtävä vaikuttaa turhalta koska Kathrynin suojana on jo kellon ympäri CIA:n aseistettua henkilökuntaa ja jos jotain olisi hullusti niin kaipa he siitä kotiin soittaisivat.

Kun Sam saapuu paikalle avustusleirin johtaja kysyy Samilta miksi hän saapui paikalle. Asia joka toki ilmenee niistä papereista jotka Sam juuri ennen kysymistä antoi johtajan luettavaksi, mutta Sam sanoo syyn kuitenkin ja johtaja osoittaa, että hän tiesi sen jo ennen kuin Sam ehti paikalle. Jep jep.

Kathryn on tietenkin niitä rikkaan perheen kapinallishenkisiä jälkeläisiä jotka haluavat koko ajan karata turvallisesta paikasta ja sitten kiukuttelevat kun vain työtään tekevät henkivartijat seuraavat häntä ja pelastavat turvattomuudelta. Luonnollisesti koska Kathryn karkailee ja Sam ainoana löytää hänet, leirin johtaja haukkuu Samin pataluhaksi.

Sam on ihan täysi zen suihkussa ja näkee siksi näkyjä joissa harrastaa joogaa metsässä, joten sen perusteella hän tietää että kohta Turkin kieron pääministerin Khalinin (Sasson Gabai) käskyttämät terroristit hyökkäävät kaapatakseen Kathrynin. Kellot soivat uhkaavasti. Kukaan ei tietenkään usko Samia, joten on vain odotettava mitä tuleman pitää. Ja kuten hän näki niin tapahtuu. Luonnollisesti koska Sam stressaa auttamishalullaan Kathrynia lukitsee hän miehen pakastimeen (siis sellaiseen pakastinhuoneeseen, ei normaaliin jääkaapin pakastelokeroon), mutta onneksi selvännäkemisen ohella Sam hallitsee telekinesian ja avaa oven ajatuksillaan. Vaikka kaikki muut kuolevatkin ehtii Sam pelastaa kiittämättömän Kathrynin ja kahdestaan he pakenevat perässäänn aiemmin mainitut terroristit. Nyt Kathrynkin ymmärtää Samin olevan hänelle vain avuksi, joten seuraavaksi se onkin siis Kathrynin vuoro pelastaa Sam turkkilaisilta sotilailta jotka kaikki Sam hypnotisoi uskomaan että he palavat hengiltä ja sitten he palavat hengiltä.

Kuljetaan turkkilaisessa viidakossa tai näköjään sen lähellä, sillä kaikki metsään viittaavakin tuntuu olevan koko ajan vieressä, ei ympärillä.

Yhdessä vaiheessa Sam sokeutuu, mutta ei se mitään, hänellä on mielivoimat joiden ansiosta hän näkee ilman silmiäkin.

Sitten Michael Paré osoittaa ensimmäistä kertaa ihmisenä elonmerkkejä kun leffan koominen kevennys summaa tapahtumat sanomalla "jos loppu on hyvin, kaikki on hyvin", eikä Parékaan ilmeisesti ole uskoa, että ihan tosi, siinäkö se huippu sitten oli ja naurahtaa?

HAHAHAHAHA! Aivan loistava elokuva.

Sam Browning asetta vaarallisempi on sinänsä ihan tyypillinen aivot narikkaan-B-toimintaelokuva, jossa toiminta räjähdyksineen on ihan kelvollista, dialogi pöhköä ja juoni onneton tekosyy saada 90 minuuttia täytettyä, mutta kun kaikkeen normaaliin kömpelyyteen yhdistetään Sam Browningin henkiset voimat muuttuu leffa sellaiseksi jonka vuoksi aina viiden minuutin välein kysyy itseltään "mitä hittoa?" ja naurahtaa sen tehdessään. Rakastan jokaista hetkeä kun puunaamainen Paré menee muka jonkinlaiseen transsiin ja on siksi muiden mielestä eleetön. HÄN EI MUUTA OLEKAAN KUIN ELEETÖN! Hitto, kuollut Parékin on taatusti eläväisempi kuin hän on koskaan muulloin (Sori Mike, diggaan työstäsi). Hetket kun Sam käyttää henkisiä voimiaan ovat aivan ihanan kömpelösti toteutettuja myös muutenkin kuin vain esiintyjän osalta ja kun psykedeeliseksi hourailuksi riittää tai chi pimeässä metsässä taskulampun valossa, ollaan jo sellaisissa sfääreissä ettei sieltä ole enää paluuta maan pinnalle. Olisivat tosin voineet käyttää niitä Samin voimia enemmänkin, sillä ne toivat rutiini-B-toimintaan mukavan hupsun lisän. Josta tosin suuri kiitos tosiaan kuuluu esittäjälle joka saa Patrickin ja Bernien vaikuttamaan viagralla yliannostaneilta diskojytääjiltä.

"Bernie may be dead, but he's still the life of the party."

Pidän myös kovasti siitä, että se CIA-pikkupomo joka vastaa avustusleiristä ei vain pidä Samista, koska ei vain pidä Samista. Kertaakaan ei osoiteta oikeaa syytä sille, sillä Sam on pidetty ja arvostettu tyyppi jolla on tietoa ja taitoa, mutta silti se pikkupomo on heti alusta asti sitä mieltä, että Samista on vain haittaa kaikille eikä hän osaa ole pätevä työssään. Sam, joka muuten ainoana on huolissaan Kathrynista ja josta on ainoana avuksi kun neiti karkailee ja joka ainoana pysty auttamaan kun terroristin iskevät. Ihan hyödytön tapaus siis.

Elokuvassa on mukana useita jälkiäänitettyjä repliikkejä hahmoille jotka eivät sanoessaan avaa suutaan, joten niissä kohdin tuskin on ollut esimerkiksi dialogimuutosta, ellei edellinen repliikki kuulunut miimikolle. Sopivasti ne lisätyt sanomiset ovat aivan terpeettomia, yleensä vain alleviivaten mitä kyseinen hahmo tekee (esim. pahis juoksee raivoissaan ammuskellen kohti sankaria ja huutaa suu kiinni tappavansa hänet) ja sen näkee sanomattakin.

Tämä nousi kyllä aika korkealla Paré-roskassa ja muutoinkin niin huono että hyvä-listauksessa.

Vaikuttaisi vieläpä siltä, että tästä olisi suunniteltu jonkinlaista Sam Browning-elokuvien sarjan aloitusta, sillä ei pelkästään pahis jää vapaaksi vannoen ettei hän jätä asiaa tähän, mutta kun elokuvassa osoitetaan sen loppupuolella olevan Samin silmävamman ansiosta, että hän on vasta oppimassa kaikkia kykyjään niin sen olisi omiaan tutkittavaksi jatko-osissa. Tänään hän näkee ilman silmiä, huomenna lentää ilman siipiä. On tässä muutenkin hieman sellainen pilottijaksofiilis mukana ja miksei olisikaan sillä onhan joku hypnotelekinesiaselvännäkijäagenttisotilas aika sovelias hahmo heitettäväksi moneen liemeen pelastamaan maailman.