Ben Logan (Aaron Eckhart) työskentelee yksinhuoltajana ja turvallisuuskonsulttina Belgiassa. Koska Benin tehtävänä on selvittää turvallisuusriskejä ei liene mikään yllätys, että hänen huomatessaan ettei kaikkia tutkimiaan vempeleitä ole suojattu omistusoikeuksilla ilmoittaa hän esimiehilleen kyseessä olevan selvä tietoturvaongelma, sillä kuka tahansahan voisi kopioida vaikka mitä. Seuraavan kerran poiketessaan työpaikallaan Ben pistää merkille ettei mitään työpaikkaa ole olemassakaan. Talo on tyhjänä, kollegat poissa, numero katkaistu ja Ben ei koskaan ole täällä ollutkaan. Hän oli vain työkalu sekä syntipukki ja nyt isot pamput omien rötöstensä vuoksi pyyhkivät Benin pois maailmankartalta ja se tarkoittaa paperitietojen ohella myös maallista temppeliä, joten jos Ben ei aio kuolla ammattitappajien tappokeinoihin on syytä paeta. Normaalisti kapinoiva ja murjottava teinitytär Amy (Liana Liberato) tulee tietenkin mukaan ja tokihan kaikki ymmärtävät, että kunhan pääsemme loppuun on Amykin taas isän kiltti tyttö
Mutta pahikset eivät ottaneet huomioon sitä, että Ben on ex-CIA. Tai no tottakai he ottivat sen huomioon koska juuri sieltä saadun kokemusten perusteella hänet varmaan lumeyhtiön palvelukseen palkattiinkin, mutta toiminnan suhteen he eivät ottaneet sitä seikkaa huomioon. Tai ehkä he ottivatkin, sillä Ben ei ole mikään Liam Neeson Takenissa tai Matt Damon Bourneissa vaan jonkinlainen konttorirotta ja siten hänen tapellessaan pahisten kanssa ei liike ole akrobaattista ja iskut kohtalokkaita, vaan oho, voitinko taas?
Minä pidän Aaron Eckhartista, mutta myönnetään että hän kuuluu samaan sarjaan kuin Bill Pullman taikka Matthew Modine, jolloin jos elokuva ja rooli ei ole juuri tismalleeen sopiva on hän aika mitäänsanomattoman valju esiintyjä joka jää käytännössä jopa taustalakanan varjon. En kylläkään muista yhdeltäkään heistä mitään Christian Bale riutuu Machinistissa-roolia, mutta esimerkiksi Eckhartin esittäessä nokkelasanaista poliittista toimijaa on hän aivan loistava. Ettekö usko? Thank You for Smoking.
Tämä ei ole se, vaan ihan tavallinen toimintaelokuva jonka hahmot ja käänteet eivät auo uusia uria, mutta kunhan pääsee ylitse rasittavista rutiinihahmoista kuten siitä isä sä et oo koskaan paikalla ja mä haluun soijamaitoa-tyttärestä sekä käänteistä kuten CIA-pomot ovat petollisia on Erased edelleen aika tylsä elokuva. Kyseessä lienee Eckhartin isätoimintaelokuva juuri Neesonin Takenin tapaan, mutta en tiedä sitten onko syynä se että muista vastaavista elokuvista poiketen Eckhartin hahmon pitää huolehtia matkan aikana tyttärestään (ts. jonkinainen painolasti) vai pelkästä ohjaajan epävarmuudesta, mutta Erased ei pääse oikein missään vaiheessa lentoon ja kun vastassa on juuri Bournejen kaltaisia agenttitoimintaleffoja samanlaisin koukeroin ei siinä rinnalla oikein kannata toimintaa tehdä kävelyvauhdilla. Ehkä sitä tosiaankin haluttiin korostaa isätoiminnan isä-osuutta, jolloin ei kenties voida ihan samalla tavalla murtaa luita ja niskoja kun lapsi on vieressä, mutta juuri niin olisi pitänyt tehdä. Liam Neeson sanoo tekevänsä kaikkensa lapsensa suojelemiseksi ja tekeekin niin, mutta Eckhartilla olisi ollut mahdollisuus osoittaa se ihan silmien edessä, eikä vain kertoa siitä jälkikäteen. Tässä tapauksessa olisi ollut kenties parempi sitten painottaa sitä perhedraamallista osuutta enemmän (ehkä ei, sillä se tytär oli kuitenkin masentavan kulunut hahmo) koska nyt se CIA-historia ja muut aiheeseen liittyvät seikat tuntuvat turhalta, koska Ben voisi yhtä hyvin olla agentin sijaan talonmies. Nyt siellä ovat mukana ne tavanomaiset paras mies koskaan ja olemme kaikki ureassa-puheet joilla ei sitten olekaan mitään painoarvoa. Ben itsekin kertoo olleensa jokin supertappaja ja sitten elokuvan aikana hän saa tapettua jonkun vain jos tämä ampuu itsensä (ei kun ihan oikeasti, niin käy). Olisivat suosiolla sitten karsineet pois kaikki takenismit ja olleet Kramer vastaan Kramer jossa toinen Kramer onkin edesmennyt vaimo, mutta muutoin samanlainen ihmissuhdedraama. Nyt uskon että tämä tulee olemaan Erased vain katsojan mielestä.
Tähdet: *
4 kommenttia:
Aaron Eckhart, can he be trusted?
En tiedä, annetaan kolikon päättää.
Täysin samaa mieltä kyllä Eckhartista. Jossain rooleissa hän yllättää täysin, sillä hän on yleensä niin vaniljainen olemus!
Ensimmäinen elokuva jossa minä muistan nähneeni Eckhartin (tai josta hän ainakin jäi mieleeni) oli Tuomion torstai jossa hän esitti enemmän tai vähemmän, eli enemmän sekaisin olevaa pikkurikollista.
Lähetä kommentti