He ovat siis ne tutut kyttäelokuvien sääntäjä rikkovat sankarit jollaiset vain katsovat naisia ja yhdeksän kuukauden päästä nuo naiset synnyttävät miekkoja ja rypälepommeja. Näin ollen miehet haluavat luonnollisesti olla kuten he ja kaksi näistä miehistä ovat konttorihommiin sidotut poliisit Allen (Will Ferrell) ja Terry (Mark Wahlberg). Allen on heistä se kirjanpitäjää muistuttava toimintaa välttelevä nyhverö ja Terry agressiivisuuteen liukuva kiukkupussi joka janoaa toimintaa, mutta on poliisina yhtä pätevä kuin Aaron Seltzer ja Jason Friedberg elokuvantekijöinä. Tietenkään Terry ei siedä kilttiä Allenia, mutta pian heitä odottaa yhteistyö muuallakin kuin vastakkaisten pöytien luona. Näin tapahtuu koska erään toiminnantäyteisen takaa-ajon yhteydessä Danson ja Highsmith päättävät suorittaa sankarillisen hidastetun hypyn talon katolta ja murskaantuvat jalkakäytävään. Tällöin Terry näkee tilaisuuden nostaa sankarikuvaansa ja päästä viimein näyttämään kuka on laki kaduilla, ovathan ne kaupungin ylistetyt poliisijumalkuvat nyt mullan alla puskemassa koiranputkea lusikkanurkassa.
Kun Allen haluaa pidättää limaisen kiinteistösijoittaja sir David Ershonin (Steve Coogan) koska hän ei ole hakenut vaadittavia lupia rakennustelineille, törmää hän Terryn kanssa johonkin hämäräperäisempään kuin vain lomakkeiden täytön puutteeseen. Kyllä kaikki tietävät miten tässä käy: Terry ja Allen ystävystyvät ja pahikset häviävät.
Terry: "... If I were a lion and you were a tuna, I would swim out in the middle of the ocean and freaking eat you and then I'd bang your tuna girlfriend."
Allen: "OK, first off, a lion swimming in the ocean. Lions don't like water. If you placed it near a river or some sort of fresh water source, that make sense."
Hyvä on, minä nauroin ja usein.
Sinänsä ideassa ei ole mitään uutta, koska moni kyttäparielokuva on komediallinen jo ilman komedia-merkintää perässään. Tappavissa aseissakin on pääparin välillä huumoria, joten ilman komediaan kallistuvia Kyttäkaksikkojakin käytetty lajityyppi on vähintään osittain humoristinen ilman sen parodiointikin, mutta silti Katastrofikytät jaksoi tutuillakin vitseillä naurattaa. Joten vaikka idea epäsuhdasta kyttäparista selvittämässä vahingon kautta suurrikosta on puhki kuluneen oloinen ja leffa on täyteen pakattu lajityyppikliseistä tehtyjä helpohkoja vitsejä, kuten myös jokainen rooli mitättömästä massiiviseen on täytetty kaikilla Ferrell-elokuvista tutuilla näyttelijöillä, tehden siitä vähän sisäpiirin omaa kivaa, niin kun nörtin Allenin vaimoksi paljastetaan seksiä tihkua Eva Mendes ja Samuel L. Jackson sekä Dwayne Johnson ovat ne Stallone-/Schwarzeneggermaiset superkytät, niin se toimii. Tämä tekee juuri sen mitä elokuvan tuleekin tehdä silloin kun tarina on moneen kertaan käytetty. Se uskoo itseensä ja kukaan ei tunnu vähättelevän osaansa, vaan tekee jos ei nyt niin yllättävän suorituksen, niin varman ammattitaitoisen ja katsojaa kunnioittavan. Joten vaikka en osaakaan sanoa mikä tässä oikeasti olisi parempaa kuin muissa lajityyppinsä onnistumisissa, niin melkein uskallan väittää, että jos pitää esimerkiksi komedioista kuten Tropic Thunder, niin tämäkin toimii erinomaisesti. Katastrofikytät ei ehkä ylety tuon esimerkin parodisiin sfääreihin, mutta voiko se olla mahdollistakaan, tai edes niin tarpeellista lajityypissä joka ei oikeastaan kaipaa erillistä parodiointia osakseen.
Ja hitto Mark Wahlberg näyttää elokuvassa pikkupojalta. Kuin suoraan vuodesta 1999 tehdessään Kolme kuningasta. Hyvä leffa.
Jos minulla ei juuri elokuvan tuttuakin tutumpien hahmojen, tarinan ja sen käänteiden vuoksi olisi ollut kuitenkin koko ajan sellainen tunne, että olisin nähnyt jo tämän ennenkin ja voisin tulevaisuudessa sekoittaa sen johonkin muuhun, niin antaisin yhden tähden enemmän. Voisin antaa sen melkeinpä vain siksi, että minua huvittaa nytkin kun ajattelen sitä toistuvaa vitsiä jossa nimenomaan Will Ferrell on elokuvan ori johon kaikki naiset ihastuvat ja sekös Mark Wahlbergin hahmoa potuttaa. Kuten myös se, että Wahlbergin hahmo opiskeli mielestään "homomaisia" taitoja kuten taidehistoriaa voidakseen pilkata niistä tietäviä.
Ehkä minä vain olin juuri oikeassa mielentilassa elokuvaa katsoessani.
Tähdet: ***
Katastrofikytät
2 kommenttia:
Marky Mark tahtoo vaan tuntea (homomaiset) vihollisensa tai pelkästään yleissivistävistä syistä. Vähän sama kuin miksi allekirjoittanut lukee SCUM-manifestia, von Dänikeniä tai Ayn Randia.
Ehkä annoin asiasta väärän käsityksen, sillä ns. vihollisten tuntemisessa ei ole mitään pahaa. Katastrofikytissähän sen oleminen vitsinä oli kuitenkin tarkoitettu sellaiseksi, että se ei ole homoseksiä jos kuvittelee toisen tai itsensä naiseksi.
Lähetä kommentti