Friday The 13th (2009)

Tämän elokuvan juoni on nopeasti käyty läpi.
-Joukko pissiksiä menee metsään.
-Jason tappaa heidät.

Tämä juonikuvio käydään vieläpä kaksi kertaa elokuvassa läpi.

Tai jos oikein tarkkoja ollaan, niin elokuvassa on kolme erillistä tarinaa. Vähän kuin osat yksi, kaksi ja arvasitte oikein, kolme olisi pistetty yhdeksi pötköksi.
Uusi Friday kun ei niinkään ole remake sarjan ensimmäisestä osasta, vaan pikemmin ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta.

Ensin käydään läpi jonkinlaisessa flashbackissa ensimmäisen osan juoni äidistä tappajana. Ja tuo ei voinut olla spoileri, sillä jos ette tienneet kuka oli ensimmäisen osan tappaja, niin miksi Te tätäkään lukisitte.
Siinä äiti-juonessa kulutettiin pari minuuttia.

Seuraavaksi vuorossa on säkkipääJason (siis osa kaksi) jonkinlaisessa puoliflashbackissa. Ollaan siis tavallaan nykyajassa, mutta kohta ollaankin kuusi viikkoa myöhemmin.
Joukko nuoria metsässä ja säkkipääJason tappaa heidät.
Siinä kului puolestaan jokin hiukan alle 20 minuuttia.

Nyt päästäänkin tähän hetkeen, eli kuusi viikkoa myöhemmin.
Joukko toinen toisiaan ärsyttävämpiä pissiksiä menee metsään.
Jason pistää jääkiekkomaskin kasvoilleen ja aloittaa lahtausurakan.
No, nyt on elokuva käyty läpi ja vielä on noin 50 minuuttia jäljellä.

Joten tarinallisesti uusi Friday ei eroa suurimmasta osasta edeltäjiään niin Jason-tarinoiden suhteen, kuin ylipäätään minkä tahansa psykotappaja jahtaa-elokuvan. Mutta toisaalta, kun kyseessä on Jason, niin eihän sitä nyt ihmeitä odotakaan.
Hassua vain, että uusi Friday ei koeta nykytyyliin päteä tekemällä aiempia näyttävämpiä ja raaempia tappoja. Suurin osa elokuvan lahtauksista kuntapahtuu nopeasti ja niin pimeässä, että puolet jää koko ajan huomaamatta. Hyvähän se on jos remake ei koeta olla pelkkää mättämistä.

Jos vuoden 2009 Friday the 13th ei kerran koeta yhdeksännen osan tavoin radikaalia tarinamuutosta, tai kymppiosan kaltaista ulkoasumuutosta, niin mitä se sitten tarjoaa?
No, se on nopeampi kuin aiemmat.
Tottavie, tämä Jason on sukua Speedylle eikä Sakulle. Löntystelevän Jasonin sijaan kyseessä on sinne tänne säntäilevä hirmukiituri.
Mitään oikeasti uutta ei tähän elokuvaan ole kuitenkaan tuotu mukaan.
Jason juoksee. Mitä sitten?

En ole pitänyt toistaiseksi yhdestäkään Marcus Nispelin ohjaamasta elokuvasta, mutta ainakin ne aiemmat ovat herättäneet jotain tunteita,,, edes kielteisiä. Mutta tämä uusi Friday. Ei mitään.
Poislukien ihan helvetin hölmön lopetuksensa, muuten tätä elokuvaa katsoo aivan vailla tuntemuksia mihinkään suuntaan.
Se on kuin puudutuspiikki. Tiedät että jalkasi on poikki, mutta et tunne mitään.

Periaatteessa uusi Friday ei ole yhtään sen huonompi kuin muutkaan osat siellä joukossa, mutta kun tämä on olevinaan uusi aloitus koko roskalle, niin sen luulisi olevan enemmän kuin ihan siedettävä jatko-osa.
Mikään uusi aloitus, tai uudenlainen elokuva tämä ei ole. Se on vain perinteinen ponneton Friday-elokuva jonka kyllä katsoo sujuvasti läpi, mutta ei muista siitä seuraavana päivänä juuri mitään.
On ikävää kun elokuvassa ei ole edes yritetty.

Ja sitten spoileri joka kannattaa lukea, ettei sitten ketuta niin pahasti kun se tulee (köh!) yllätyksenä.

Elokuvan lopussa Jasonin ruumis upotetaan järveen. Näemme kuinka maski irtoaa ja laskeutuu järven pohjaan. Laiturilla ovat eloonjääneet sisarukset. Sitten samantien muka lopun yllätyksenä Jason iskeytyy laiturin pohjan läpi NAAMARI PÄÄSSÄÄN!
Oliko sillä taskussaan toinen jääkiekkomaski odottamassa?
Voi sattana ja jummalauta mikä sontalopetus.

Tähdet: *
Friday The 13th
...NOIR

Return Of The Fly (1959)

Näinhän siinä viimeksi kävi:

-Kiltti tiedemies Andre keksii laitteen jolla on mukava siirrellä kamaa paikasta toiseen. Hajotetaan vaan atomit ja kootaan ne muualla.
-Kiltti tiedemies kokeilee siirtää itseään atomihajoitinkoostinlaitteellaan. Mukaan eksyy kärpänen.
-Kiltti tiedemies jakaantuu ihmiseen jolla on kärpäsen pää ja kärpäseen jolla on ihmisen pää.
-Kuolema!

Nyt Andren poika Philippe (Brett Halsey) on jo iso mies (ainaski 20 vee) ja kun äiti on haudattu (kuolleena) niin poika haluaa viimein kuulla totuuden isä-Andren kuolemasta. Juoruakat kun puhuvat kaupungilla kummia isäpapan kuolemaan johtaneista asioista, mutta totuus olisi selvitettävä. Tässä avuksi tulee edesmenneen Andren velipoika Francois (Vincent Price) joka vasten tahtoaan kertoo mitä Andrelle todella tapahtui.
Francois kertoo kuinka Andresta tuli ihmiseläinhirviö joka hoiti itselleen avustetun itsemurhan Philippen äidin, Helenen avustuksella. Tuota materiansiirtoaparaattia ei olisi pitänyt koskaan rakentaa, se tuo vain tuhoa ja tuskaa, ja sen sellaista.
No, tietenkin Philippe haluaa heti rakentaa laitteen uudelleen, kun eihän nyt salama voi iskeä kahdesti samaan päähän.
Francois vastustaa Philippen haluja, mutta kun Philippe uhkaa myydä osuutensa perheyrityksestä joillekin puupäille, on näin Francois kiristetty avustamaan Philippen kokeissa.
Apunaan Philippella on myös lipevä Alan Hinds (David Frankham) joka kyllä esittää Philippen ystävää, mutta tosiasiassa onkin aikeissa varastaa teleportaatiolaitteen piirustukset ja myydä ne eniten tarjoavalle. Alanin nimikin on oikeasti Ronald ja hän on etsintäkuulutettu rikollinen.
Kone saadaan toimimaan ja Alan on aikeissa toteuttaa rikollisen suunnitelmansa.
Poliisi löytää Alanin, mutta tämä muksauttaa kytän tajun kankaalle ja iskee ruhon sinne siirtolaitteeseen, jossa sattuu olemaan marsu seassa. Tietenkin tämä poliisi ja marsu sekoittuvat, ja seuraa tosi creepy kohtaus kun Alan talloo ihmiskätistä marsua. Minulla tuli oikeasti huono olo tuosta kohtauksesta.
Philippe saa Alanin kiinni kesken varkauden ja seuraa tappelu. Alan muksauttaa Philippen tajun ulottumattomiin ja siirtää tämän sinne teleportaatiogizmoon.
No, mitä nyt? Onko siellä taas kärpänen hengailemassa?
Ei aivan, sillä Alan pistää tietoisesti laitteeseen kärpäsen mukaan. Hänhän tiesi edellisestä poliisimarsusta miten tulisi käymään ja tiesi että Philippeä hermostuttivat kärpäset. Joten kiusa se on pieninkin kiusa.
Philippe ja kärpänen sekoittuvat keskenään, vieläpä täysin samalla tavalla kuin isille kävi. Eli ihmisruumis jolla on kärpäsen pää ja uloke, sekä erillisenä kärpänen jolla on ihmisen pää.
Raivostunut kärpäsPhilippe karkaa laboratoriosta kosto mielessään etsimään Alania.
Francois kertoo poliisi Beechamille (John Sutton) mitä on tapahtunut ja pyytää tätä avukseen molempien kärpäsosien etsinnässä.
KärpäsPhilippe käy siinä sivussa tappamassa Alanin.
Sekä ihmiskärpänen että kärpäsihminen löydetään, isketään telemundolaitteeseen ja onnellinen loppu on tällä kertaa enemmän on odottettavissa.

Return Of The Fly alkaa ihan hyvin ja se kasvattaa jännitystä ihan onnistuneesti noin tunnin verran, mutta sitten viimeiset noin 13 minuuttia se on aika tuskastuttavaa katseltavaa. Heti kun Philippe muuttuu kärpäsPhilippeksi alkaa alamäki. Hirveällä vauhdilla näytetään kuinka Philippe käy lahtaamassa Alanin ja muuttuu onnellisesti takaisin ihmiseksi.
Ensimmäisestä osasta tuttu kuvaus ihmisyyden kadottamisesta on täysin unohdettu ja nyt kyseessä on vain hirviö vapaalla-moodi ja loppuun vielä ultimosiirappista onnellisuutta. Tämä on sääli, sillä ensimmäinen tunti on hyvin tehokasta elokuvaa jossa henkilöt ja heidän motiivinsa vaikuttavat mielenkiintoisilta. Sitten lopussa tuntuu kuin joku olisi puuttunut peliin ja sanonut ”ei tässä tarvitse enää henkilöhahmoja rakennella, senkun pistetään hirviö irti ja lopetetaan hymyyn.”

Return Of The Fly on siis ensimmäisen tuntinsa ajan erinomainen ihmisyyden ja perheen kuvaus, mutta loppuu kuin seinään.

Itse kärpäspäinen ihminen on edelleen ihan julmetun upea ja Vincent Price saa äänellään uskomaan että hän voittaisi kaikki maailman Talentit vain lukemalla ostoslistaa.

Tähdet: ***
Return Of The Fly
...NOIR