sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

One Hell of a Guy (1998)

Noviisidemoni Nick (Rob Lowe) haluaisi nousta urallaan Helvetissä, joten Saatana (Michael York) suo hänelle mahdollisuuden todistaa kykynsä ja siten lähettääkin edellä mainitun noutamaan ihmisen, Cassien (Alexandra Powers) sielun. Cassie siksi, että hän on ihmiseksi oikea enkeli (tähän liittyy jonkinlainen yllätys) ja Saatana haluaa todistaa kaikkien pystyvän pahuuteen jolloin Nickin pitäisi turmella neiti jotta sielu olisi vapaata riistaa. Viisi minuuttia ja nyt jo jokainen varmasti tajuaa, että Nick tulee rakastumaan Cassieen ja edessä on romanttinen komedia sen aiheuttamista ongelmista. Lopuksi kaikilla on hyvä olla.

Leikkisän heleää musiikkia, hassuja ääniefektejä, hermostuneen nykivää ja siten ilmeisesti oi, kuinka suloisen sympaattista esiintymistä, hullunkuria sivuhahmoja, väärinkäsityskommelluksia, kiltin paholaismaisia sanaleikkejä kuten "who's that handsome devil?" kun naiset näkevät Nickin ja tietenkin hellämielistä romantiikkaa. Siispä ihan kiva hyvänmielen elokuva, joka on jopa fiktioelokuvaksi vahvasti lavastetun oloinen niin sekä ideoiltaan kuin visuaalisestikin että melkein voisi luulla elettävän Truman Shown keinotekoisessa kaupungissa. Joskin äskeisestä huolimatta kannattaa unohtaa varsinaiset mielleyhtymät tuohon Peter Weirin elokuvaan ja suunnata vertaileva katse mielummin jonnekin Seitsemäs taivas-televisiosarjan suuntaan.
Siispä sukellus pumpuliin ja liian selvästi pelkkä välityö heillekin joiden ura koostuu välitöistä, että vaikka kyseessä onkin vaivatonta katseltavaa niin lopulta turhan innottomasta romanttisesta komediasta on kyse ja 20 minuuttia katseltuaan on jo oikeastaan nähnyt kaiken mitä annettavana on.

Tähdet: **

Ei kommentteja: