Good Cop, Bad Cop (Bon Cop, Bad Cop, 2006)

Ontarion ja Quebecin rajalta löydetään ruumis joka aiheuttaa eri puolten poliisien välillä kiistan siitä kumpi joutuu asian selvittämään, joten lopputuloksena tutkimuksesta tulee yhteistyö jossa ranskankielistä quebecia edustaa David (Patrick Huard) ja englanninkielistä ontariota Martin (Colm Feore) eivätkä kumpikaan halua edes tietää toisensa olemassaolosta. David kun on se duon rähjäinen kapinallinen joka käyttäytyy töykeästi eikä osaa edes ajaa partaansa, kun Martin tietenkin on tosi hyväkäytöksinen ja sääntöjä noudattava pukumies. Toki kuten asiaan kuuluu ovat he oikeasti ihan samanlaisia. Pian ruumiita alkaa löytymään lisää ja kanadalaisittain yhteisenä tekijänä kaikilla on yhteys jääkiekkoon. Kohta pääkaksikomme läheisineen itse ovat kissa ja hiiri-leikissä ja siten vaarassa, mutta O Canada ja pahuus on voitettu.

Se kuinka tämän leffan kyttäpari koostuu kahdesta (no, daa!) saman maan asukista jotka nyt vain sattuvat pääkielenään puhumaan toisistaan eroavaa on jotenkin reppanan oloinen keino erottautua muista buddy cop-elokuvista joissa duo on identtisen eripurainen ja silti vain samanlainen. Tämähän on kuin jos sama tehtäisiin täällä laittamalla yhteen suomenruotsalainen ja vain pelkkä suomensuomalainen. Jackie Chan sentään matkasi aina Hong Kongista saakka lyöttäytyäkseen eri kulttuureja naittavaan duoiluun. Se kieliasia on kuitenkin yllättäen hyvin vahvasti esillä Good Cop, Bad Copissa ja niinpä dialogi esitetään lähes tasan kaksikielisenä ja täysin luonnollisena keskusteluna jolloin esimerkiksi ei toimita siten, että jos joku sanoo jotain ranskaksi niin sama repliikki toistetaan selvyyden vuoksi englanniksi, samoin kieltä ei myöskään käytetä sellaisena vitsinä ettei toinen keskustelun osapuoli ymmärrä mistä on kyse ja juuri siinä olisi vitsi sisältö. Kahta kieltä puhutaan vain koska näin kuuluukin tehdä. Se kaksikielisyys onkin kieltämättä suht' mielenkiintoista seurattavaa nimenomaan siksi ettei se toimi vitsinä, vaikka toki onkin aika selvästi pääasiallisesti jonkinlainen silmänkääntötemppu erottautua kollegoistaan, elokuva nimittäin ei kuitenkaan eroa laisinkaan muista vastaavista ja varsinkin kun mennään näissä buddy cop-elokuvissa ohitse Rush Hourin kevyen komiikkapainotteisuuden ja Tappavan aseen enemmän vakavissaan olemisen sinne 48 tunneista tutumpaan mustempaan huumoriin ollaan hyvinkin tutulla maaperällä. Varsinkin Toiset 48 tuntia on elokuva joka Good Cop, Bad Copista tulee mieleen johtuen siitä, että tässä sen tavoin hieman ärhäkkääpää toimintaa, mutta muutoin poislukien se kieliasia mieleen tulee kyllä liiaksikin yhden nähnyt, kaikki nähnyt-ajatelma. Ei se sinänsä huonokaan asia ole koska läpänheitto on sopivan sarjatulimaista, toiminta tarpeellisen iskevää ja ennenkaikkea pääpari pelaa hyvin yhteen joten vaikka pyörää ei keksittykään uudelleen päästään sillä perille saakka. En siten ihmettele miksi Good Cop, Bad Cop oli kaupallinen menestys ja sai jatko-osankin, vaikkakin jälkimmäisen kohdalla mietityttää miksi sen ilmaantuminen tapahtui vasta vuonna 2017.  Vastaavasti tosiaan kyseessä on sen verran perinteinen lajityyppinsä edustaja, että hieman huvittaa se kuinka esimerkiksi Wikipediassa tämän kohdalla on suuresti eritelty aluekulttuurillisia eroavaisuuksia aivan kuin ne vaatisivat suurtakin selitystä ja niillä olisi syvempikin merkitys kun jutut kuitenkin ovat pääasiassa sitä että kun toinen sanoo merde niin toinen tokaiseekin shit, tai vaikkapa digataan eri jääkiekkojoukkueista kun kerran eri kaupungeista ollaan. Lisäksi kun kanadassa ollaan niin tosiaankin jääkiekko tulee puheeksi enemmän kuin vähän eikä se ainakaan täältä katsottuna ole kovinkaan kummoinen juttu, mutta ehkä se johtuu Suomen samankaltaisuudesta Kanadan kanssa ja on otettu samanlaiseksi kaikkialla tunnistettavaksi vitsiksi kuin skottien kiltti.

Varsin viihdyttävä elokuva kuitenkin ja ainoa asia joka oikeasti kiusasi oli valittu visuaalinen ilme jossa ylivalotus ja vihertävyys (vrt. CSI) vaikuttivat liiaksi otetun käyttöön vain koska se taisi olla aika makeen tuntuinen idea eikä kukaan vaivautunut sitten tarkistamaan filtterin säätöjä jolloin kuva näyttää pidemmän päälle valitettavan huolimattomalta kuin loppuun asti mietityltä.

Huom. aiempi kuva ei edusta elokuvan todellista ulkoasua, tämä puolestaan tekee niin:

Koska tässäkin elokuvassa aluksi esitetään kuinka pääpari eroaa toisistaan luonteiltaan ja lopuksi he kuitenkin ovat hyvin samanlaisia, ollen tietenkin nyt ystävyksiä ikuisesti niin se sai kaipaamaan jotain vastaavaa elokuvaa jossa alussa duo jonka osapuolet eivät voi sietää toisiaan eivät haluaisi lopussakaan olla toistensa seurassa ja tehtävän suoritettuaan lähtisivätkin omille teilleen koskaan enää tapaamatta toisiaan. Tai missä on Good Cop, Good Cop-elokuva jossa molemmat ovat jo heti suoraan samanlaisia sääntöjä noudattavia hyväkäytöksiä kyttiä asiallisisa univormuissa?

Tähdet: ***

Good Cop, Bad Cop