Sulkeutumaisillaan olevaan ruokakauppaan saapuu muutama naamioitunut sekä aseistautunut henkilö jotka ensisilmäyksellä vaikuttaisivat tulleen ryöstöpuuhissa ja kuten usein näissä tapauksissa, syntyneet kuolonuhrit vaikuttavat ilmaantuvan joko paniikin seurauksena, silkasta vahingosta taikka halusta näyttää olevan tosissaan. Joskaan nämä ryöstäjät eivät saapuneet rahan saati vastaavan toivossa, vaan heidän mukaansa vaikka kukaan muu ei sitä huomaakaan on ihmisten joukkoon soluttautunut avaruusolentoja ja heidät on tapettava ennen kuin ihmisrotu vetelee viimeisiään.
Alien Raidersin teossa oli käytetty aika mainiota jippoa tuomaan realistisempia reaktioita näyttelijöiltä ja se oli se, että koska eräs hahmoista kantaa mukanaan videokameraa niin muille näyttelijöille ei ollut kerrottu sen kuvaavan oikeasti eikä olevan vain pelkkää rekvisiittaa. Tätä pidän tietenkin silkkana p*skapuheena koska jos näyttelijät eivät tienneet kameran oikeasti kuvaavan heitä niin he eivät varmasti olisi esiintyneet sille niin paljon ja siten, että puhuvat tuolle kameralle elokuvalle muka tärkeitä asioita kun todellisuudessa sille olisi tarttunut vain random shittiä josta olisi hyvällä säkällä saatu leikattua muun kaman sekaan ns. aitoja näyttelemisen ulkopuolelle jäänyttä esiintymistä joka on enemmän bloopers-kamaa kuin elokuvaan olennaisesti kuuluvaa. Täten tuon piilokameran mukana pito ei tuo joukkoon mitään muusta elokuvasta poikkeavaa. Tai no, paljon surkeampi kuvanlaatu, koska se on sitä real mccoyta. Onneksi se ns. found footage-osuus on vain pieni pisara meressä ja unohtuu heti alun jälkeen koska ei sillä ole mitään virkaa ja valtaosa elokuvasta on ihan normikuvausta.
Ei se mitään, sillä Alien Raidersin idea on hyvinkin mainio jossa mitä tässä oikeasti tapahtuu-pähkäily on alkupuolelle hyvin onnistuneesti esill, joskin ei vain ehkä esiintyjiltä olisi kaivannut vahvempaa eläytymistä jotta heihin uskoisi enemmän ja siten idea saisi arvoisensa kohtelun. Ainakin se kuinka esiintyjät ovat ns. tuntemattomia on tällaiselle wtf-elokuvalle plussaa siten, että heitä sekä esiintymismaneerejaan kohtaan ei ole ennakko-odotuksia. Voisivat he silti olla parempia. Alien Raiders on hieman kuin kömpelömpi ja vähemmän poliittinen Pahan kehä tungettuna rajoitettuun tilaan, mutta sen sijaan jotta näkisimme mitä päähenkilöt näkevät on tässä hyödynnetty samaa jippoa kuin Bill Paxtonin rikollisen pienelle huomiolle jääneessä esikoisohjauksessa Frailtyssa, jossa perheenisä kirvesmurhaa ihmisen muodossa olevia demoneja, mutta koska vain hän itse näkee ne ei katsoja voi tietää puhuuko mies totta ja olisi siten oikealla asialla. Siksi olikin surku, että Alien Raidersin kärsivällisyys riitti vain parikymmentä minuuttia ja sitten tuli jo ensimmäinen selvä merkki, että joo, eivät nämä tapetut mitään ihmisiä ole, kun olisi sitä voinut ainakin hieman kauemmin pitää katsoja miettimässä asiaa. Lisäksi vaikka onhan se ihan kivaa kuinka tahdotaan osoittaa kunnioitusta omille esikuville niin kun lähtötilanne oli tarpeeksi omanlainen oli ikävää nähdä, että selvittäessään kuka on mahdollinen ihminen ja kuka ei sorruttiin niin suoraan The Thing-lainaan (verellä testaus) jolloin Alien Raidersiin olisi ihan yhtä hyvin voinut leikata suoraan pätkä John Carpenterin elokuvasta. Idea joka sekoittaa Pahan kehän The Thingiin ja panttivankitarinaan on kyllä kaikesta huolimatta niin hyvä, että sen vuoksi antaa ehkä liiankin paljon anteeksi.
Joskin pakko myöntää, että oikeasti paras juttu Alien Raidersissa on se kun eräs henkilöistä paljastuu avaruusmörriäiseksi ja näyttää silloin Robert Z'Darilta:
Tähdet: **
2 kommenttia:
Yhdennäköisyys on kieltämättä luokkaa silmiinpistävä.
D'Zar kuulostaa siltä kuin lähtisi kovaan laukkaan hevosen kanssa ja piiskaisi vauhtia DZAR!
Tai sitten se on Pekko aikamiespoika joka läimäyttää otsaansa ja sanoo sen.
Lähetä kommentti