Surkimussarjan palkkasoturi Wade (Ryan Reynolds) kuluttaa päivänsä hakaten ihmisiä rahasta kunnes menee ja rakastuu kaltaiseensa sarkastiseen Vanessaan (Morena Baccarin) ja juuri kun elämä on auvoista naiskentelua saapuu syöpä ilmoittamaan Wadelle olemassaolostaan. Mystinen mies tarjoaa Wadelle mahdollisuutta parantua jos hän vain samalla suostuu hämärähommien koekaniiniksi ja vaikka ajatus ei Wadea kiehdokaan suostuu hän pelätessään elämänsä Vanessan kanssa päättyvän. Hullu tohtori Francis (Ed Skrein) auttaa kiduttamalla Wadesta tulemaan Wolverinen tavoin regeneroituvan ihmisen, joka siis pystyy korjaamaan kehoonsa tulevat vauriot kuten parantamaan syövän, mutta koettelemuksen seurauksena Waden kasvot jäävät pysyvästi freddykruegeriksi ja siksi hän ei enää omasta tahdostaan voi palata rakkautensa pariin. Jonnekin hän aikoo kyllä matkata, Francisin ja muiden luokse jotka tekivät hänestä oopperan kummituksen ja löydettyään syylliset aikoisi hän tappaa heidät. Mutta hei, niin hän olisi varmasti tehnyt ilman omaa lehmäänsäkin koska on kuitenkin palkkasoturi joka tappaa myös ilmaiseksi. Vastoin vain Francisin halua Wade tekee työnsä freelancerina, ei käskystä.
Jos DC:n Batman V Superman oli vuoden 2016 haukutuin supersankarielokuva lienee Marvelin Deadpool se kehutuin, mutta riippumatta siitä kumpi oli lopputuloksena parempi niin edellistä kohtaan minulla on ainakin tuotantoporrasta ajatellen suurempi kunnioitus (huom. vain sen, ei Suicide Squadin). BvS:n kohdalla kun tuottajat tiesivät millaisia elokuvia Zack Snyder tekee, joissa ei nyt hirveästi valot taikka hymyt säihky ja antoivat silti miehen tehdä mitä teki, mutta vaikka Deadpool sitten osoittautuikin suureksi hitiksi ja sille on odotettavissa jatkoa niin sitähän ei aluksi meinattu sitten millään päästää tuotantoon. Ei kaupallista potentiaalia koska olisi liian väkivaltainen, hahmo liian tuntematon ja se aikaisempi Deadpoolin esiintyminen osoittautui huonoksi vitsiksi joka ei ainakaan tukenut uutta yritystä, ohjaajakin noboby, mutta kun juuri sen ei-kukaan-ohjaajan Tim Millerin testiotos pääsi ihan vahingossa hups! levitykseen ja fanit innostuivat päädyttiin jonkinlaiseen pakkotilanteeseen jossa oli annettava jonkinlainen mahdollisuus. Muistutettakoon, että Roswell-sarja jatkui niin pitkään kuin jatkui syystä että fanit rupesivat pommittamaan tuotantoyhtiötä vaatimuksilla palauttaa sarja eetteriin ja kun katsoo sitä sarjaa niin ymmärtää miksei faneja kovinkaan usein kuunnella. Nyt kuitenkin puhutaan päinvastaisesta, koska se testiotos ei ollut vielä antanut vihreää valoa ja oli hyllytetty, jolloin vasta se vuotaminen antoi mahdollisuuden ja kuten tiedetään niin Deadpool osoittautui menestykseksi, joten Miller ja fanit olivat oikeasssa, mutta tuottajat rupesivat kehumaan että hyvä poika, ota keksi vasta kun menestystä tuli, ja siinä tulee se seikka joka ei herätä kunnioitusta. Tuetaan ja ollaan kaveria vasta kun menestystä tulee, ei ennen sitä. Mitä, ovatko Foxin tuottajat suomalaisia penkkiurheilijoita jotka myös voittavat kullan kun katselemalla televisiota ovat näköjään siellä kilpailemassa? Minusta on hienoa, että vaikka uskoa ei ollutkaan useamman sadan miljoonan dollarin edestä ja oli lopullinen syy mikä tahansa niin Deadpool kuitenkin pääsi tuotantoon, mutta Foxin porukalla ei silti ole oikeutta röyhistellä rintaansa jos eivät kerran luottaneet Deadpooliin alusta asti. Eikä Warner siitä Snyderin vapaista käsistä huolimatta ole itse yhtään sen parempi kun kerran Suicide Squadin kohdalla sortuivat kesken elokuvan teon samaan epäluottamukseen ja mielenkiintoista kyllä, koettivat aika varmasti viedä Suicide Squadia juurikin Deadpoolin suuntaan.
Minusta Ryan Reynolds on ärsyttävä näyttelijä, hän tapansa olla koko ajan äänessä tuo mieleen sellaiset tyypit jotka taukoamatta loukkaavat toisia, mutta sanovat aina perään että kertovat vain totuuden, tajuamatta samalla ettei ns. totuuden puhuminen tarkoita etteikö turpaansa voisi välillä pitää kiinnikin. Ei niin, ettäkö ajattelisin Reynoldsin olevan jokin Teuvo Hakkarainen, mutta Reynoldsiltakin pitäisi välillä teipata suu umpeen. Varsinkin kun hän avautumisensa on olevinaan humoristista, mutta kun hän ei ole hauska, ellei sitten pitä Ike Barinholtzia hauskana ja kukaan ei pidä Ike Barinholtzia hauskana. Ei edes Ike Barinholtz. Joskin olen muiden mukana myöntämässä Reynoldsin olevan nappivalinta Deadpooliksi, koska kyseinen hahmohan on juuri sellainen rasittavuuteen saakka naljailevalla tuulella oleva moottoriturpa joka on pieninä annoksina hauskaa seuraa, mutta silti kohta on jo valmis sanomaan että nyt se turpa kiinni!, mutta ei siitä olisi mitään hyötyä koska hän sanoisi "aha, no ollaan sitten hiljaa jos ei kerran seura kelpaa" ja samantien jatkaisi räpättämistään. Nyt hahmo ja esittäjänsä kohtasivat onnistuneesti. On se Reynolds silti aika ärsyttävä, mutta ei onneksi Deadpoolina. No, okei, Wolverinen Deadpoolina kyllä, mutta se elokuva on muutenkin rasittava.
Deadpool on hyvä, oikeastaan todella hyvä elokuva ja varsinkin tuon Suicide Squadin perään katsottuna varsin piristävän tasapainoinen muka aikuiseen makuun suunnattu komediallinen sarjakuvaleffa. Joskin onhan se silti aika ylihehkutettu elokuva sillä eipä tämä nyt lopulta kuitenkaan niin paljoa normaalista Marvel-elokuvasta (huom. paremmanpuoleisesta kuitenkin) eroa kuin neljättä seinää rikkomalla ja näyttämällä verta (joo okei, onhan tässä kiroilua, tissejä ja seksiäkin muutoinkin kuin leijuvana kätenä, että kyllähän sekin eroaa normeista. Joskin niitäkin on muissakin, vain valheellisemmin esitettynä), kun molemmat ovat poikkeavia seikkoja verrataessa johon X-meniin, Iron Maniin, tms. ja jos ne kaksi seikkaa karsii pois ei Deadpool nyt pahemmin erottuisi etenkään Iron Manista taikka Spider-Manista joissa molemmissa päähenkilö on aika ahkera koomisten juttujen iskijä joka kulkee vääjäämättä moukaroimaan pahista. Pois lukien tietenkin se, että Deadpool on ns. pahis jonka ammatti on tappaa ihmisiä. Joskin kuten Suicide Squadin Deadshot eipä Deadpoolkaan tässä tapauksessa vaikuta pahikselta siten kuin hänen maineensa antaisi ymmärtää, vaan sankarihan se taas on kysymyksessä.
Nämä kaksi jonkinlaista poikkeamaa saattavat aiheuttaa vastaisuudessa ongelmia kun nyt Deadpoolin ollessa kuumimmillaan hänet halutaan takoa yhteen muiden Marvel-leffojen synnyttämän universumin kanssa, mutta vaikka itse hahmo huumoreineen voidaankin heittää Thorin seuraksi niin se neljännen seinän rikkominen ja verenroiskutus eivät sinne sovi, ja jos ne jätetään pois niin hittoako Deadpoolillakaan on enää mitään virkaa. Tarvitaanko taas uutta Hawkeyeta sinne sekaan? Varmasti Deadpool toimii paremmin yksin kuin muiden seurassa.
Siitä verenroiskutuksesta tulikin mieleeni se, että aika moni Deadpoolia kehunut on tehnyt niin koska tässä toisin kuin muissa supersankarielokuvissa väkivalta on peittelemätöntä ja kun joltain lyödään pää irti on sen seurauksena myös punasuihku jollaista ei näe edes kun Wolverine harventaa raajoja. Ei tässä kukaan varmastikaan (no, joku kylläkin) pidä Deadpoolia hyvänä vain koska siinä on verta eikä se siten ole mikään pakollinen vaatimus jotta elokuvasta pitäisi, mutta onhan se kieltämättä hieman häiritsevää kun Marvel-leffoissa vaikka kuinka räjäytellään porukkaa palasiksi niin sitä ei oikeasti tapahdu, eikä kukaan siksi vuoda verta naarmua enempää. Eikä edes DC:n synkät Batmanit ja Teräsmiehet poikkea tästä, koska niissäkin väkivallan seurauksena saattaa olla kuolemaa, mutta jäljet kasvoilla ovat pikemminkin pois pyyhittäviä likatahroja kuin poskella roikkuva silmä suihkimassa kuin vesipyssy. Mutta vaikka Marvel (tai DC) välttelevätkin punaista väriä elokuvia tehdessään (eipä sitä pahemmin näy sarjakuvissakaan) eikä sitä nyt niin välttämättä kaipaakaan niin onhan se hieman absurdia kun pääosassa on hahmo jonka kädestä tulee esiin veitsiä joilla leikata vastustajaa eikä siltikään ei voida näyttää verta. No, siksihän sitä aina hakataankin vain jotain robotteja kun muuta ei uskalleta. Tästä syystä Contrakin oli Probotector. Pieni punainen väri voisi tehdä terää Hulkillekin. No mutta kuitenkin, väkivallan suhteen Deadpool ei oikeastaan eroa mistään muusta Marvel-leffasta, mutta se eroaa siten että se pistää mukaan sen veren joka muilta puuttuu. Miten se kuitenkaan tekee elokuvasta yhtään sen enempää aikuisille suunnatun kuin ne muut väkivaltasarjakuvaelokuvat? Varsinkaan kun sitä verta ei käytetä juurikaan muuna kuin koomisena elementtinä, että onko se nyt ns. aikuisille ja aikuismaista jos se onkin vitsi. Ei sen pelkän veren läsnäolon tulisi nostaa ikärajaa vaan sen mitä se merkitsee ja nyt kun elokuva muutoinkin on enemmän toimintakomedia kuin pelkkä toiminta niin ei se verisuihkukaan ole järin vakavasti otettavissa edes loppupuolella jossa sitä käytetään muunakin kuin vitsin tukena, eikä sen siis olisi pitänyt herättää sellaista huomiota kuin mitä se teki. Se jos mikä olisi aika järisyttävä juttu olisi jos verta roiskittaisiin Marvel-leffassa joka ei ole näin vahvasti komediapainotteinen eikä The Punisherin tai The Punisherin, saati sitten The Punisherin tavoin tarkoituksellisesti synkkä vaan olisi juuri sitä normaaliin Marvel-universumiin kuuluva kuten vaikkapa juuri Iron Man tai Ant Man. Miettikää millainen vaikutus sillä olisi jos hivenen vitsailevassa ja valoisassa Thor-elokuvassa mjolnir osuessaan Lokin päähän, repeytyisi harteiden väliin aukko josta suihkuaa verta kuin jossain vertauskuvassa jota en nyt keksi. Mutta niin joo, onhan Deadpool nyt olevien supersankarielokuvien joukossa erikoisuus koska se on Tuomareiden kaltainen pienemmän yleisön verenvuodattaja, mutta silti samalla tavalla massayleisölle suunnattu. Minusta se ei vain ole yhtään sen aikuisempi saati lapsellisempi kuin mikään muukaan Marvelin perusleffoista ja pelkkä veri ei sitä ainakaan sinne vie. Samalla kuitenkin pelkään sitä, että jos Deadpool tungetaan mukaan muiden Marvel-hahmojen sekaan niin se on hän jota rajoitetaan ei muita ja siksi se mikä tekee hahmosta hänet katoaa jolloin lopputulos ei ole Deadpoolin Deadpool vaan taas Wolverinen Deadpool.
Tahdon hieman tarkentaa aiemmin sanomaani sillä jos kuulostin siltä, että vähättelin neljännen seinän tai edes sen veren merkitystä niin pahoitteluni, koska mielestäni ne kuitenkin ovat merkittäviä elementtejä Deadpoolissa, mutta eivät ole sitä niissä muissa Marveleissa johon tämä nyt halutaan yhdistää. Lisäksi koska nuo kaksi mainittua seikkaa yhdistettynä näkyvään alastomuuteen ja kiroiluun tuntuvat yhdessä siirtävän Deadpoolia hyvinkin kauaksi muista Marvel-elokuvista niin mielestäni ne eivät sitä tee, koska vaikka joku Vihreä Menninkäinen ei nyt ehkä sanokaan kuuluvasti fuck eikä Storm näytä tissejään niin ihan oikeasti, kyllä he niin tekevät, he tekevät vain sillä peitellyllä tavalla jolla saadaan pidettyä ikäraja sopivan alhaisena, mutta murrosikäiset ja muut kuitenkin pystyvät edelleen huomaamaan ne ja siksi ne paljaammin Deadpoolissa näkyvät seikat eivät ole mielestäni muista erottavia. Jos kiroilu on f**c eikä fuck niin kuulemme silti fuck. Tässä nyt tulee esille se Deadpoolin fanikantahypetys jossa innostutaan niin riivatusti, että kaikki muut mielipiteet vastakkaisista neutraaleihin hiljennetään pakolla ja vain yksi orwelliaaninen aivoperuajattelu on sallittua. En väitä ettäkö Deadpoolia pitäisi vähätellä siinä olevien temppujen vuoksi, mutta samalla tavalla kuin yksipuolinen haukkuminen myös yksipuolinen kehuminen johtaa helposti vastareaktioon jonka vuoksi elokuva ei silti saa ansaitsemaansa kohtelua. Deadpoolissa ei ole oikeasti mitään sellaista mitä ei olisi nähnyt, sillä aivan kuten ne elokuvat joista on leikattu verikohtauksia eivät ole ennennäkemättömiä vain koska nyt katselee sen sensuroimattoman version, mutta vaikka Deadpool ehkä onkin mielestäni kuin The Punisher heitettynä Iron Manin maailmaan niin onhan se siltä osin hemmetin hyvin yhdistetty ja todellakin joo, kyllä minä tykkäsin Deadpoolista. Se on selvästi tarkoituksella ja suurella keskittyneisyydellä tehty ronskin koomiseksi, ollen ajoittain varsin hauska yhdistäessään muka aikuisille suunnatun materiaalin silkkaan lapsekkuuteen ja mielestäni erityisen onnistunutta siinä vitsailussa oli eräänlainen rajat ylittävä itseironisuus (Reynoldsista itsestään kuin myös esittämästään Vihreästä Lyhdystä tehtiin pilaa) sekä varsinkin se ettei koomisuus vaikuttanut kertaakaan siltä kuin se olisi ollut jälkijättöinen ajatus (kuten vaikutti olevan Suicide Squadissa). Roolitus oli onnistunutta ja näyttävyys oli kohdillaan osoittaen ettei tarvita useampaa sataa miljoonaa tehdäkseen samannäköistä elokuvaa. Joskin uskon Deadpoolin 58 miljoonankin olleen liikaa, mutta niinhän se on varsinkin Hollywoodin käsittämässä elokuvamaailmassa, että rahasumma on siellä edustavinaan jonkinlaista "laatua". Ei se vain ole mielestäni niin erikoinen ja jotain Jumalasta seuraavaa kuin on annettu äänekkäästi ymmärtää, mutta on kuitenkin ehdottomasti piristävä vaihtoehto jo niin kovin kaavamaiseksi päätyneiden arkielokuvien rinnalla. Vaikka nyt satun pitämäänkin Deadpoolia perusrungoltaan samanlaisena kuin niitä arkielokuvia (kostetaan pahikselle ja vitsaillaan) niin tottavie parin Thorin ja vastaavan perään Deadpool on kuitenkin silkkaa orgasmia ja ilman vertailukohtiakin se on hyvin, hyvin viihdyttävä elokuva. Eikä edes koeta väkisin olla ylipitkä.
Kyllä se on kehunsa ansainnut, mutta kuunnelkaa mielummin muiden kuin Marvel-fanien kehuja.
Tässä jotain ehkä hämmentävän outoa tai ei laisinkaan, mutta elokuvan musiikin on säveltänyt Junkie XL, mutta tehnyt sen omalla nimellään Tom Holkenborg ja se mahdollisesti outo tai ei seikka on nimenomaan se oman nimen käyttö. Sinänsä ymmärrän, että Holkenborg saattaisi käyttää omaa nimeään luodakseen itselleen säveltäjänä jonkinlaista uskottavuutta jota Junkie-nimi ei antaisi (siksihän esimerkiksi se aikojen takainen Elvis-remix tehtiin nimellä JXL), mutta jos Batman V Supermanissa nimeksi kelpasi Junkie XL niin miten se ei käynyt käytettäväksi paljon leikkisämmän Deadpoolin kanssa jossa taiteilijanimi olisi ollut enemmän kotonaan.
Tykkäsin siitä Ferris Bueller-lopusta.
Tähdet: ****
4 kommenttia:
Minusta tämä olikin enemmän komedia tai satiiri ennemmkin kuin "pelkkä" supersankarielokuva.
Mutta ihan totta, mitä sanoit, että heti kun yksi näistä elokuvista on vähän keskivertoa parempi, niin eikös se olekin heti verrattavissa johonkin Citizen Kaneen! Mielenkiintoista oli tosin, että joku vertasi jossain vaiheessa tätä supersankarigenreä länkkärigenreen. Samalla lailla, miten länkkäreitä tehtiin ihan urakalla 40-,50-,60-luvuilla, niin nyt niiden tilalle on noussut tämä supersankari-genre....
Tuosta budjetista tuli mieleen se, kun Sandra Bullock promosi Our Brand Is Crisis-leffaansa ja väitti elokuvan 28 miljoonan budjettia pieneksi indie-budjetiksi...!
No jos Bullock nappaa jotain 20 miljoonaa 28 miljoonan budjetista, niin onhan se loppu kahdeksan aika indietä. Hymynaama joka iskee silmää.
Se taisi olla Steven Spielberg joka vertasi supersankarileffoja westerneihin ja totesi samalla, että aivan kuten mennyt länkkäribuumi myös sarjakuvaleffakausi tulee tyrehtymään jossain vaiheessa ja jokin muu ottaa sen paikan, mutta mahdollisesti kuljetaan jonkinlaista kehää ja taas joskus sekä westernit että supersankarit tekevät paluun. Mikä aiheutti aikamoisen sontamyrskyn sosiaalisessa mediassa kun Spielbergia haukuttiin vain kateeliseksi ja mistään mitään ymmärtäväksi, mutta tottahan se on että vaikka juuri nyt supersankarit ovat pop niin ikuisesti ne eivät sitä tule olemaan ja jos oikein hyvä säkä käy niin se ei niin sanotusti kuole kuten westerneille kävi vaan ainoastaan lukumäärä vain laskee soveliaalle tasolle ja elokuvia ei tehdä liikaa vaan sopivasti. Spielberg osasi katsoa tilannetta neutraalisti kun fanipojat ja -tytöt eivät, mutta juuri siksihän niitä sarjakuvaleffoja tehdään nyt niin hemmetisti, että tuottajat tietävät juuri nyt niillä tehtävän rahaa, mutta ei kenties kohta enää. Se kohta voi olla viiden vuoden päässä tai 15, mutta jossain edessä kuitenkin.
Enemmän joo komedia kun sarjisleffa.. emt. Mä kaipaisin enemmän sincitymäisiä filmatisointeja. Varsin hyvin ois sopinu deadpooliinki :p
Jos kommenttiin voisi lisätä kuvan, olisin napannut moisen deadpool-teemukistani.
En minä vain. Tykkään kyllä edelleenkin Sin Citystä niin sekä sarjakuvana että elokuvana ja niissä käytetty mustavalkovisiointi on silkkaa nannaa, mutta jo sarjakuvissakin se rupesi pidemmän päälle pitkästyttämään, kun taas elokuvissa jo The Spirit osoitti käytetyn tehosteen olevan parhaimmillaan yksittäisenä vierailuna. Mikä nyt varmasti johtuu siitä, että kyseessä on sen verran erikoinen tehoste ettei sen teho kestä kunnolla kuin ensi-iskun ajan eikä sitä vaikutusta pitäisi vahingossakaan koettaa vaarantaa. Joskin sanottakoon, että Sin City kakkosessa se vielä meni koska kuuluu oleellisesti kyseisen sarjakuvamaailman kuvaan ja että The Spirit kompuroi muutoinkin aika pahasti, kun Miller koetti väkisin muuttaa Eisnerin Spirit osaksi Sin Citya.
Deadpoolista vielä sen verran, että olisin enemmän kuin hyvilläni jos Shane Black palkattaisiin luotsaamaan sitä, koska Deadpoolin tyyli osuisi hyvin yksiin Blackin kanssa, joka oli hieman liian rajoitettu Iron Manin kohdalla.
Lähetä kommentti