Tuhlaajapoika Rowan (James Marsden) palaa vuosien poissaolon jälkeen takaisin kotiseuduilleen vuoristometsiin ja tapaa luonnollisesti menneisyytensä elävät haamut kuten sheriffinä toimivan veljensä Beckettin (Thomas Jane). Kuulostaa aika tutulta perhedraamailulta vai mitä? Ja onhan tässä se tuttu juttu, että ns. hulttio ja suoraselkä kohtaavat toisensa puidakseen vanhoja traumoja sekä sopiakseen välinsä, mutta toisin kuin muissa vastaavissa tarinoissa yleensä on tässä sentään mukana tosi pottuuntunut nallekarhu joka haluaa raadella ja syödä kaikki näkemänsä ihmiset.
Into the Grizzly Maze on siis pääasiassa jälleen yksi Tappajahai-sarjan elokuva (joskin tietenkin kun eläin on Paddington tulee mieleen enimmäkseen Grizzly). Mennään siis metsään ja mukana ovat tyyppi joka varoittelee kyseessä olevan normaalia älykkäämpi petoeläin, henkilö joka vähättelee asiaa ja näin pois päin kunnes osa on syöty ja lopussa eläin saadaan hengiltä.
Ihan kelvollinen karhustelu onkin kyseessä vaikka tuntuukin siltä, että sen on katsonut 1000 ja yksi kertaa aikaisemminkin. Pysytellään perustempuissa, mutta tehdään ne onneksi vetämättä mitään läskiksi vaan pysytellään asialinjalla kuin karhukauhun Pressiklubi.
Olen tosin aika varma, että tämän kohtalona on päätyä merkitykseltään samanlaiseksi kuin jo mainittu Grizzly taikka Alec Baldwinin ja Anthony Hopkinsin Reunalla, jolloin se ei varsinaisesti pysyttele mielessä, mutta tulee joskus kanavapujotellessa bongattua televisiosta ja toteaa ai niin, se oli tää ja katsoo sitten loput mitä nähtävänä vielä on. Ei tämä siis lähellekään niin mieleenpainuva ole jotta olisi heti katselun jälkeen vaatimassa uusintaa, mutta jos se nyt sattuu olemaan päälle niin mikä ettei. Parempi näin kuin nähdä televisiossa sorruttavan sellaiseen idiotismiin kuin esittää ohjelmien puutteessa yhtä ja sama sontaa useammalla kanavalla samaan aikaan ja todistaa, että Suomen kokoiselle markkina-alueelle ei ole hyvästä luoda lisää kanavia joilla ei ole mitä esittää.
Tähdet: ***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti