perjantai 31. maaliskuuta 2017

Come on Bennett, let's party

Jotenka se on taas aika esitellä viimeisen kuukauden ja risat ajalla tehtyjä kirppis-, verkkokauppa- ja muita hankintoja.
Näitä yhteenvetoja tehdessä tulee aina välillä miettineeksi, että onkohan tässä nyt kaikki tai etten kai ole jotain jo aiemmin näyttänyt, koska muisti on mitä on ja eipä niissä yleensä mitään niin ihmeellistä ole jotta jos jokin jää välistä taikka tulee kertauksena olisi sillä ihmeemmin vaikutusta maailmanjärjestykseen. Jos kuitenkin jonkinlaisen perhosefektin vuoksi jokin lipsahdus aiheuttaa Bolivian vallankaappauksen niin sori vaan, ei olut tarkoitus.

ELOKUVAT
Tuttuun tapaan formaattipäivityksiä (mm. Arabian Lawrence), sarjan täytteitä (Underworld osa 12) ja joitakin joiden saaminen aiheutti euforiaa, kuten Postman Blues jonka olen viimeksi nähnyt silloin kun se oli uutuuttaan hohtava (eli varmaan 1997) ja tykkäsin kovasti, vaikka olinkin sittemmin unohtanut koko elokuvan olevaisuuden. Antiviral kuuluu myös niihin elokuviin joista olin melkein kovin innoissani sen ilmestyessä, mutta unohdin sen silti ja nyt kun se asteli vastaan oli korjattava reikä aika-avaruusjatkumossa.

PELIT
No, ne ovat pelejä.
Mihin liittyen, mutta ei tuossa näkyvänä olen nyt hieman pelaillut PS3:lla Sly Raccoonia ja kyseessä on ensimmäinen kerta kun pelaan yhtäkään tuon sarjan peleistä ja sehän on varsin mainio peli.

MUSIIKKI
Soundtrackeja, Refusedia ja Kitaroa.
Nuo vinyylit meinasivat jäädä aluksi huomaamatta koska laatikot joista ne löysin olivat pääosin täynnä kaikkea muuta kuin itseäni kiinnostavaa shittiä, mutta parinkymmenen polkka- ja humppalevyn sekä Kreikan kansallismusiikkiteoksen jälkeen alkoi näkymään jotain joka perusteli toteamuksen ensin työ sitten huvi. Okei, Lambada käy hieman työstä sekin.

KIRJALLISUUS
Lisäksi tietenkin ankkakirjallisuutta jotka jäivät kuvaamatta, mutta nehän ovatkin itsestäänselviä hankintoja kun on minusta kyse.
Niin ja jos joku miettii niin ei, tuo Die Hard 2 ei muistuta juuri laisinkaan elokuvaversiotaan eikä päinvastoin. Saa hieman venyttää mielikuvitustaan yhdistääkseen ne toisiinsa. Hauskaa on se, että kirjan kannessa lukee "Renny Harlin-elokuva nyt kirjana!" (no shit, Sherlock) kun taas takakannessa mainitaan että "Nyt myös Renny Harlinin suurelokuvana pääosassa Bruce Willis!" Onhan tuossa kirjan kantena sama kuva kuin elokuvankin, mutta eikö takakannen mainosteksti olisi kuulunut etupuolella ja etukannen vaikkapa elokuvajulkaisun oheen?

VIHERKASVIT
Luulin oikeanpuolimmaisen olevan nimeltään Kesäraunio ja mietin miksi kukaan nimeäisi kasvin Kesäraunioksi, mutta sitten ystäväni korjasi sen olevan Pesäraunioinen. Sinä sanot tomato, minä sanon tomato myöskin.
Ja joo, minulla on aika runsaasti kasvillisuutta kotona, enkä tarkoita homesieniä, tms.

Tätä kirjoittaessani taustalla soi Deftones - Gore

6 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Minulla on nuo Sly Raccoonit jäänyt täysin pelaamati, vaikka niitä on tarjolla kirppareilla ollut oikein ostettavaksi asti. Ihan sopivaan hintaankin vieläpä. Ei vain ole tullut niitä koskaan hankittua, enkä toisaalta näe syytä niitä ostella nytkään. Varmasti ovat pelattavia pelejä kaikki, mutta jotenkin vain eivät meikäläistä nappaa, heh.

Waltsu kirjoitti...

Suosittelisin kyllä Tuoppi sinullekin Slyta - jos minäkin olen kerran tykännyt niitä pelailla joskus kauan sitten ja minä en tunnetusti hirveästi noista videopeleistä välitä.

Tuoppi kirjoitti...

Aha, noh... katsotaan, josko Slyta jossain vaiheessa sitten testailisin. Voihan se olla, että tykkäänkin... tai jotain, heh.

...noir kirjoitti...

Hyvin viihdyttävä, sellaista old school-tasohyppelya.

Graduated Cylinder kirjoitti...

Postman Blues oli hyvä leffa, pitäisi katsoa uudestaan joskus.
Morituris oli pettymys, lopputunnaripakanametallibiisin ollessa mieleenjäävin asia.
Silkkitie sarja & sen musiikki olivat loistavat aikoinaan, en tiennytkään että levyjä on useampi. Tosin en ole löytänyt vielä sitä ykköstäkään tai Kitaroa muutenkaan.

...noir kirjoitti...

Tiesin Silkkitie-soundtrackeja olevan ainakin kaksi koska entuudestaan hyllystäni löytyvät ykkönen ja kakkonen, mutta se että niitä on neljä tuli selväski vasta tuon nelosen tullessa hyppysiin. Ymmärtääkseni ne varsinaiset Silkkitie-soundtrackit ovat ne neljä ja sitten on ainakin Kitaron sinfoniaorkesterin kanssa levyttämä versio (sen haluaisin löytää) ja ainakin yksi kokoelma joka keskitty vain Silkkitie-musiikkiin, muiden Kitaro-kokoelmien ollessa aina vain suunnilleen puolillaan sen sarjan musiikkia.