3 Days to Kill (2014)

CIA-agentti Ethan (Kevin Costner) saa kuulla olevansa kuolemansairas ja haluaa siksi lopettaa tappopuuhat, keskittyen mielummin elämästään erkaantuneeseen tyttäreen Zooeyn (Hailee Steinfeld) tutustumiseen. Entinen työnantaja ei kuitenkaan jätä Ethania rauhaan ja houkuttelee ihmelääkelupauksen ja muiden etujen avulla miehen etsimään asekauppias Wolfin (Richard Sammel) samaisena viikonloppuna (se nimen kolme päivää) kun mies saa olla kaksin tyttärensä kanssa. Luonnollisesti Zooeykin on jossain vaiheessa vaarassa joten nyt Ethan toteaa, että "I don't know who you are. I don't know what you want. If you are looking for ransom, I can tell you I don't have money. But what I do have are a very particular set of skills..." Ei kun sori, se oli se toinen tyyppi.

Isätoimintaelokuvan vaatimuksiin tuntuvat kuuluvan vaarassa oleva teinitytär, päälle 60v isä jolla on jonkinlaisia poikkeuksellisia kykyjä koska on ex-CIA tai jotain ja jokin aikaraja jonka sisällä tuon isän tulee yksin voittaa kaikki vastukset, ja niin hän tekeekin koska omaa niitä poikkeuksellisia kykyjä kuten naamaan lyömisen. Jonkinlaista liikkumavaraa tietenkin on, mutta suurelta osin pysytellään ennalta määrätyllä tiellä. Ei se mitään koska isätoiminnan tärkein elementti ei olekaan juoni tai jokin muu yhtä merkityksetön asia vaan päärooliin, eli isäksi valittu näyttelijä. Oli se sitten Mel Gibson taikka trendin aloittanut Liam Neeson isätoimintaa katsoo juuri siksi, että sen pääosassa on ns. karismaattinen vanhempi mies ja hänen ansiostaan elokuva seisoo tai kaatuu... tai rullaa rollaattorilla. Jos Taken olisi tehty John Cenan avustuksella se olisi todennäköisesti ihan viihdyttävä elokuva, mutta painoarvoa sekä jonkinlaista uskottavuutta se sai nimenomaan Neesonista ja täten olikin odotettavissa, että samaa metodia käytettäisiin useamminkin. Joten tässä on nyt se Kevin Costnerin osuus isätoiminnasta ja se on... ihan kelvollinen.

Myönnettäköön, että kun huomasin ohjaajana toimineen McG:n meinasin jättää elokuvan katsomatta, mutta kuten jo mainitsin niin nämähän katsoo pääosaesittäjänsä vuoksi ja siten nimenomaan Costner oli tarpeellisin syy katsomiseen. Ei koska pitäisin häntä jotenkin varmana elokuvan pelastajana, mutta hän on sellainen näyttelijä jonka oikeastaan toivoikin tekevän oman isätoimintansa ja se oli aika odotettuakin hänen ollessa juuri sellainen näyttelijä joka varmasti tuli aina tuottajien mieleen kuin tällaiseen projektiin ryhdyttiin. Valitettavasti 3 Days to Kill on sieltä laiskimmista päästä olevaa isätoimintaa joka toki on ihan siedettävä ja toimintaosuuksiltaan perussujuvaa menoa, mutta ideoiltaan vahvasti tähteiden lämmittelyä jossa ei edes yritetä muuttaa mitään oleellista siitäkään huolimatta ettei se ole alusta alkaen mitään pelkkää takaa-ajoa. Ethanin rajallinen elämän pituus ei eroa mistään muusta kellontarkkailusta ja kun siellä ovat ne muutoksia kokemattomat CIA:t sekä tyttäret on hivenen masentavaa todeta ainoastaan McG:n tavan tehdä ilmavan kevyttä viihdettä se ainoa muista isätoiminnoista erottava tekijä, vaikka tässäkin tapauksessa tuo hattarapainoisuus tuntuu johtuvan vain tähteiden lämmittelystä kun kaikki sopan liha on jo syöty pois ja jäljellä on pelkkää ketsuppivettä. Toisin sanoen tämä on Taken, mutta osa 12 jossa ei enää jakseta välittää mistään. Mikä saattaa olla ainakin osittain paikkaansa pitävää sillä 3 Days to Killin takana on Takenitkin synnyttänyt Luc Besson, joka ilmeisesti nyt halusi vielä väkisin saada yhden lisäosan aikaiseksi, mutta kun samoja tekijöitä ei saatu mukaan eikä tajuttu ajan jo kulkeneen ohitse (vrt. Bessonin aikaisempi innostus parkourista) jäi Costnerin ikäväksi asemaksi toimia tunnetumman tuotemerkin halpaversiona. Costner olisi ansainnut enemmän.

Nyt vaikka juna on niin sanotusti kulkenut suurimman isätoimintabuumin ohitse saatan silti ajoittain miettiä, että kuka muu vielä sellaisen tekisi ja ennen kaikkea kenen haluaisin sellaisen tekevän?

Ihan sama, olen jo nähnyt sen.

Okei, James Woods.

Ei kun Ed O'Neill tai Bill Murray!

Tähdet: **

3 Days to Kill