Bad Karma (2012)

Parannuksen tehnyt ex-rikollinen (Ray Liotta) pakotetaan takaisin rikoksen tielle.

Huolimatta Bad Karman ennenkuulumattoman yksilöllisestä tarinasta...

Kesto noin 80 minuuttia.

Tähdet: **

Bad Karma

.

..

...

Ei tämä mikään huono lajityyppinsä edustaja ole, mutta sen verran rutiinikamaa ettei siitä saa oikeastaan mitään merkittävää irti ja niinpä parhaiten mieleen jäävät Ray Liotta ja Dominic Purcell. Joista ensimmäinen siksi että vetää elokuvan alussa luuserinarkkaririkollisroolinsa samalla koomisuudella kuin esitti parodista versiota itsestään Ammu vaan-komediasarjassa ja jälkimmäinen koska näyttää Jeffrey Dean Morganilta Watchmenissa:

Elokuvassa pointti siinä Liottan sekoilevassa esiintymisessä on se, että kun hän ryhtyy rehdiksi muuttuu sen myötä luonnekin täysin ja niinpä Liotta esiintyykin heti alun hölmöilystä irtaannuttuaan seesteisemmin ja silloin erinomaisesti, mutta se alun esiintyminen on silti naurettavaa ylilyöntiä ja narkkaripahiksena oloon olisi uskonut ilman vähempääkin Kelju K. Kojoottismia.

Purcell esiintyy myös varsin hyvin ja hänen kohdallaan minun pitääkin todeta, että se paksuniskailu jota hän aiemmin esiintymisensä merkittävämpänä osana piti on vähentynyt vuosien mittaan suuresti ja ensimmäisen kerran hän tuntui oikeasti näyttelevän,,, uskokaa tai älkää,,, Uwe Bollin Attack on Wall Streetissa. Ja vaikka Purcell ei Bad Karman perusteellakaan vielä nouse suosikkeihini, omaten edelleen samaa jäykkyyttä, on hän tälläkin elokuvalla osoittanut osaavansa esiintyä vakuuttavasti ja on selvästi kehittyvä (hitaasti, hyvin hitaasti, mutta kuitenkin) näyttelijä. Niinpä henkilö jonka vuoksi ennen saatoin jättää elokuvan katsomatta onkin nyt joku jonka vuoksi elokuvan valitsee katsottavaksi.

Siltikin Bad Karma on ihan hyvästä näyttelemisestä ja kieltämättä ihan kelvolisesti perustarinastaan huolimatta vain elokuva jonka on nähnyt tuhat ja yksi kertaa aiemmin ihan samanlaisena.