The Hills Have Eyes (2006)

Miehekäs amerikkalainen republikaani-isä (Ted Levine) kera alistetun vaimonsa (Kathleen Quinlan) ja muutaman yhtälailla poljetun jälkeläisensä - joista pohjimmaisin on tietenkin sukuun nainut vanhimman tyttären nynnerömies (Aaron Stanford) - matkaavat keskelle erämaata, jossa sitten supervoimaiset radioaktiiviset sukurutsamutantit rupeavat tappamaan heitä. Hei, ei se jääkaappi itsekseenkään täyty.

Parin edellisen Hillsin kohdalla olen kertonut kuinka en pidä tällaisista elokuvista joilla ei tunnu olevan mitään muuta annettavaa kuin ääriväkivalta ja sitä käytetäänkin samalla tavalla kuin kovasti kritisoituja erikoistehoste-elokuvien,,, no,,, erikoistehosteita. Joka kerta koetetaan olla vain isompia ja rajumpia, ja sen kustannuksella kaikki muu jää jalkoihin. Kun keskitytään pelkkään mättämiseen mättämisen vuoksi, ei elokuvalle jää toista katselukertaa varten juuri mitään annettavaa. Kerran kun koet se kaikista rajuimman pään halki sahaamisen ja suolistamisen miekkakalalla, ei se toinen kerta ole enää mitään. Eh! Nyt pitää olla kaksi miekkakalaa ja mutanttisuolet jotka ovat aikakin sata metriä aiempaa pidemmät.

The Hills Have Eyesin remake on juuri esimerkki sellaisesta enemmän on enemmän ja isompi on tosi isoa-elokuvasta jossa uusintaversiointi ei tarkoita mitään muuta uutta kuin vaatteita, kampauksia ja parempia tehosteita. Toisin sanoen se on vain ajallinen päivitys. Se on todella masentava tapa perustella uusintaversion olemassa olo, koska se että muoti on muuttunut ja erikoistehosteteknologia kehittynyt on vain arkea ja tällöinhän uusintaversioita pitäisi julkaista yhtä usein kuin uusi päivä tulee (välillä niitä tuntuukin tulevan juuri noin nopeassa tahdissa). En nyt odotakaan, että jokainen remake on Carpenterin The Thing taikka Cronenbergin The Fly, mutta uusintaversiossa pitäisi olla oikeasti jotain uutta näkemystä, ei pelkästään uusi vuosiluku. En minä voi kunnioittaa elokuvaa jonka näkemys uudesta on välinpitämättömyys. Ei tietenkään se oikeasti uuden hakeminen aina nappiin osu, mutta on ainakin arvostettavaa. Siinä mielessä Alexandre Ajan Hills-remake on erittäin huono elokuva, että se ei tee muuta kuin päivittää muodin ja kellonajan, ja siten nostaa tarinan sijaan päähän hakkaamisen entistä suurempaan arvoon. Kun vielä muistaa kuinka mitätön tarina ensimmäisessä Hillissä oli, niin miten sitä voi enää typistää. No, ei se todellisuudessa pienentynyt vaan pysyi ihan samana: joukko ihmisiä menee sivuun sivistyksestä ja sukurutsamutantit tappavat heidät. Ihan normitouhua. Kuin kävisi Joutsenossa. Mutta se ainoa muutos joka ollaan tehty on väkivallan näyttävyyden lisääminen ja sen suurempi painotus saa helposti samankin tarinan vaikuttamaan pienemmältä.

Hetkinen, enkös minä sanonut tämän olevan niitä harvinaisia tapauksia joissa remake on parempi kuin alkuperäinen? Totta Mooses ja vaikka en pidäkään siitä kuinka päivitys tehdään vain tehosteissa ja gorno on edelleenkin pelkkää gornoa, niin suurta peukkua Hills-remake saa aiempaa huomattavasti paremmista näyttelijöistä jotka oikeasti hahmojensa rajoituksista huolimatta tuntuvat näyttelevän tosissaan ja siitä, että kun kerran tehdään elokuvaa jossa se päänpilkkominen on numero uno, tehdään se sitten sen verran tehokkaasti ettei ainakaan siitä voi valittaa muuta kuin, että sen teho toimii vain yhden katselukerran verran. Ja voi pojat, Hills-remake todellakin panostaa vaikuttavaan mättämiseen niin tehokkaasti, että sen veripalttu menee jo Peter Jacksonin Braindead-tyylisen parodian puolelle ja olisikin sitä jos tunnelma ei olisi niin äärivakava. Hills-remakea katsoessa sattuu. Kaikki on niin hiton taidolla toteutettua ja niin repivää, että melkein voisi vannoa hakun osuneen omaankin päähän.

Hyvänä elokuvana en Hills-remakea pidä, sillä kuten olen aiemmin todennut ei pelkkä vasaran kasvattaminen lekaan riitä minulle, mutta nostan hattua siitä, että Aja todellakin pisti keskittymisensä siihen mikä oli mielestäni ensimmäisen Hillsin tärkein asia: olla ns. shokeeraava ja huonoa oloa aiheuttava. Uskallankin väittää, että vaikka väkivaltapornossa onkin koko ajan ylitetty kaikki rajat, on Hills-remake ainakin ensikatselun ajan siellä kärjessä. Mutta vain ensikatselun ajan, sillä toisella kerralla se ei tunnu enää juuri miltään kun sen tehot jo tietää.

Ja jos mietitte sitä, niin ei, en pidä uutena asiana sitä kuinka tavallaan selitetään aavikkomutanttien syntyperää ydinkokeilla (ts. nuclear chef. Sillä vaikka jos alkuteksteihen ei olisikaan pistetty nyt näkyvää vanhaa kuvamateriaalia pommikokeista (ts. bomb chef), olisimme siltikin siinä oletuksessa kuinka juuri jokin radioaktiivinen moska olisi heidät synnyttänyt. Siis ennen kuin oma tytär synnytti sisarensa. Onhan se toki toimivampi selitys kuin se, että Michael Myers on mikä on koska oli koulukiusattu, mutta sitä ei tarvita koska sen tietää samalla tavalla kuin että tuli poppaa, kakka on pahaa ja Ismo Leikolalla oli aikoinaan toistuva vitsi jossa hän puhui nakista, ja nyt mies on muka maailman hauskin.

Tosin siihen atomikauhuun liittyen pidän kyllä siitä kuinka sen avustuksella saatiin sopivan creepy miljöö käyttöön, kun lopussa ollaan siellä koealueena toimineessa feikkikylässä.

Tähdet: **

The Hills Have Eyes