CIA:n asiamies Marcus (Wesley Snipes) työskentelee murhaavaan tahtiin ja on nyt median sellaiseksi leimaamana pakosalla, tunnustaen syntejään papille (Ernie Hudson). Marcus kun oli soluttautunut tuhman asekauppiaan, herran Smithin (Robert Davi) joukkoon pistääkseen hänet ja tämän isoja pahoja temppuja tekevän yhteistyökumppanin, bisnessika Redvalen (Quinn Duffy) päiviltä. Apunaan Marcusilla olivat tappajakollegat, rauhallinen Zander (Gary Daniels) ja masentunut itkupilli Floria (Zoë Bell), mutta kuinka ollakaan juuri nämä kaksi päättivät muuttaa tehtävän perinteiseksi rahavarkaudeksi, kohteena ne Smithin ja Redvalen kaupan fyffet. Smithin sydänkohtaus hankaloittaa tilannetta koska...
en oikeastaan tiedä miksi, sillä Zander ja Floria vähät välittävät Smithin hengestä, sillä haluavat vain ne rahat ja Marcusin oli tarkoitus kylmettää hänet. Toki voidaan sanoa, että ilman Smithia he eivät olisi päässeet Redvalen luokse, mutta se kuulostaa keksityltä syyltä ottaen huomioon miten surkeasti hommat luistavat Smithin läsnäollessa. No kuitenkin, Marcus päätyi siis kamppailemaan kavereittensa kanssa ja sehän se pääasia on.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen tämä olisi ollut jos alunperin ohjaajaksi tarkoitettu Abel Ferrara olisi pysynyt ohjaksissa, sillä poislukien mukana olevaa ripittäytymistä vaikuttaa tämä kuitenkin tarinallisesti hieman enemmän Burn Noticelta kuin Pahalta poliisilta ja on taatusti alusta saakka tarkoitettu toiminnalliseksi elokuvaksi, joka taas on jotain jota on vaikea nähdä Ferraran tekevän. Samapa tuo.
Hemmetin cool musiikki, CSI: Miami-väritys ja nykysnipesille harvinaisen tasavahvat toimintapuolen vastanäyttelijät lupaavat aika paljon, mutta joitakin hiton hyvin rullaavia ammuskelu- ja lähitaistelukohtauksia lukuunottamatta Game of Death on kokonaisuutena hyvin tavanomainen kollegat pettävät agentin ja hän voittaa kaikki-kertomus, ettei sillä saralla tehdä mitään ihmeellistä. Toimintakohtausten välillä ei siis oikein jakseta pitää jännitettä yllä, vaan laiska rytmitys yhdistettynä kliseedialogiin alkaa nopeasti pitkästyttämään ja valitettavasti ajoittain ne toimintakohtauksetkin kompuroivat syystä, että jostain syystä vauhdikasta tanssia on pitänyt pilata kuvakikkailulla joka näyttää suoraan sanoen rumalta. Se muistuttaa niistä alkuaikojen musiikkivideoista joissa piti kokeilla jokaista videokameran nappulaa, vaikka suurimmassa osassa lukikin: mätämuna.
Kuitenkin, Snipes, Daniels ja Bell ovat cooleja (joskin hieman ärsytti kuinka vähäiselle osalle Bellin toiminta jäi, kun neiti iskettiin lattiaan liiankin usein ja helposti), osa kamppailukohtauksista aiheuttaa hymynaamaista jei!-fiilistelyä ja musiikki todellakin sopii toiminnan taustalle. En nyt äkkiseltään löytänyt musiikkipätkää esitettäväksi, eivätkä tubesta löytämäni muutamat kohtausklipit riitä sen osoittamiseen, mutta kyseessä on sellaista takapuolta liikuttavaa funkya rautalankatwangia. Kielen päällä onkin hyvä esimerkki vastaavasta, mutta paljonpa se siellä teitä tai minua hyödyttää.
Game of Death on niitä elokuvia joissa on eräänlainen pilottijaksofiilis, jonka vuoksi se tuntuu hieman alulta jossa vasta esitellään päähenkilöt ja siten olettaisi näkevänsä agenttisankarin seikkailuja tulevaisuudessakin.
Tähdet: ***
Game of Death
2 kommenttia:
Charlie Sheenkin suosittelee tätä leffaa, sillä siinä on mies, joka tietää voittamisesta kaiken...
Hmm... Robert Davin esittämän asekauppiaan sukunimi on muka Smith. Veikkaan että on peitenimi, ja että oikeasti hänen sukunimensä onkin Jones.
Gary Danielsia katsellessani tulin siihen tulokseen, että hän sopisi Zartaniksi.
Lähetä kommentti