Life (2009)

Kuten kertojana toimivaan David Attenboroughiin liitettäviltä teoksilta on normaalistikin odotettavasti, on Life laadukkaasti toteutettua ja ironisesti nimeään suuremmalta tuntuva luontodokumentti.
Visuaalisesti se on uskomattoman kaunista katseltavaa ja menee välillä pelottavankin lähelle kuvattavia eläimiään, jolloin esimerkiksi teatterissa nähtynä tämä saisi nostelemaan jalkoja lattialla kun varaani kulkee vierestä tai käärme tuijottaa suoraan silmiin.
Dramatiikkaa luovat hidastukset ja musiikin käyttö ovat mukana tehdäkseen kokemuksesta jykevämmän, mutta onnekseen Life ei sorru mihinkään Discoveryn haiviikon kaltaiseen ylikorostamiseen jossa kaikki on kohtalokasta alusta loppuun. Suurin osa Lifesta esittelee kuitenkin niin kuvilla kuin musiikillaan harmonista kauneutta.
Eläinkuntaa kuvataan varsin laaja-alaisesti, joskin pienoinen painotus tuntuu näin pohjoiseurooppalaisesta näkökulmasta olevan huomattavasti lämpimämpien maiden asukeissa. Mikä ei ole varsinainen negatiivinen kommentti, sillä tottakai lämpötilasta riippumatta kaikkien kaukomaiden vieraat ovat erittäin kiehtovaa katseltavaa ja noin 10 tuntia on lopulta aika lyhyt hetki jotta jokainen kuviteltavissa oleva otus saisi pääosaroolin, jolloin porojen puuttuminen ei haittaa. Vaikka toki Life on tittelinä sellainen jonka vuoksi kaikki vähäisempi on väkisin jotenkin vajavaista. Siinä se kymmenenosaisen sarjan suurin miinus lieneekin, että vaikka siitä ymmärrettävästi jää joitakin kenties hyvinkin toivottuja eläimiä kokonaan pois, niin tälläkin määrällä niitä on aivan liian paljon jotta kaikki saisivat kunnolla tilaa. Niinpä nälkä jää suureksi kun toivoisi joistakin eläimistä hieman syvempää tutkielmaa kuin vain sen käyttämä metsästyskeino ja sitä suuremmalla syyllä sitä kaipaisi lisää jos se pienikin esitetty seikka on niin kiehtova, että jo se yksinään tekee siitä oman soolojaksonsa ansaitsevan esiintyjän. Kun meille näytetään jonkin sammakon puolustusmekanismia viholliselta, joka on lihasten jännittäminen ja käpertyminen palloksi joka pompppii mäkeä alas, niin ainakin minä haluan tietää mihin muuhun tuo otus kykeneekään. Tälläinen tilan antaminen olisi edellyttänyt huomattavasti pidempää sarjaa ja jos pitää miinuksena sitä, että jää janoamaan lisää, on se huomattavasti parempi kuin valittaminen sen käyvän pitkäpiimäiseksi.
Oikeastaan Life ei tee lopulta mitään muuta kuin sen mitä jokaisen luontodokumentin pitäisi tehdä, eli esittää eläinmaailman ihmeellisenä sekä silti aivan normaalina ja tekee sen pirun kauniilla kuvilla.

Jaksoja on siis yhteensä 10 ja ne ovat jaettu teemoittain (Mammals, Fish, Birds, etc.) ja jokaisen lopussa on eräänlainen behind the scenes-osio jossa keskitytään enimmäkseen johonkin tiettyyn kulloisessakin jaksossa olleeseen haasteeseen ja se mainiosti syventää dokumentin sisältöä näyttäessään kuinka paljon työtä yhdenkin onnistuneen kohtauksen aikaansaaminen saattoi tarvita.
Ensimmäinen jaksoista (Challenges of Life) on eräänlainen etukäteen annettu yhteenveto koko sarjasta, sillä se esittelee mitä tuleman pitää ja toimii siten siis selityksenä mitä ollaan haettu takaa, mutta vaikka kyseessä onkin laatutyötä oleva jakso, niin loppujen lopuksi sen olisi yhden kokonaisen osan sijaan voinut typistää pelkäksi traileriksi, sillä se ei kuitenkaan kerro mitään mitä loput jaksot eivät itsekin tee.

Jos on aikeissa metsästää tätä dokumenttia itselleen, niin kannattanee vältellä jenkkipainosta jonka kertojana toimii Attenboroughin sijaan Oprah Winfrey, mikä jo itsessään on masentavaa, mutta kun sitä on kuulemma vielä lyhennetty ainakin puolen tunnin verran niin ollaan jo kyynelsilmissä. Syy lyhentämiseen löytyy ymmärtääkseni siitä, että jenkeissä Lifea on markkinoitu enemmänkin pienille lapsille, joten sisällöstä on sensuroitu esimerkiksi eläinten metsästyskäyttäytymistä, jolloin oletettavasti ainakin aikalailla sydämeen käyvä varaanin isku vesipuhvelia kohtaan loistanee poissaolollaan. Jos tuollainen sensurointi on tehty vain jotta painotus eläinten oikeasta elämästä muuttuisi nätteihin ja söpöihin lemmikeihin, ei se ole palvelus kenellekään. Etenkään kun Life ei muutenkaan mässäile millään villieläinten tapoilla.
Ja palatakseni vielä Attenboroughin kertojana toimimiseen, niin kyseessä on sen verran vahvasti luontodokumentteihin yhdistettävä tekijä, että silloinkin kun mies on toiminut vain äänenä on hän pystynyt pelkästään sillä luomaan tietyn käsityksen sisällön laadukkuudesta ja tavallaan omimaan ne omiksi töikseen vaikka kunniaa tulisi antaa muillekin. Esimerkiksi tämän Life-dokumenttisarjan kohdalla pitäisi kenties korostaa Attenboroughin toimineen ilmeisesti vain kertojana ja huomattaa, että nimestään huolimatta kyseessä ei ole sama Life-nimellä kulkeva sarja josta edellä mainittu kertoja on tullut hyvinkin tunnetuksi. Tai on tavallaan samaa kamaa jos yhdistävänä tekijänä pitää joitakin aiemminkin Attenboroughin kanssa työskennelleitä tuottajia. Myönnettäköön etten minäkään tiennyt tuota ennen kuin nyt rupesin etsimään jotain lisäinformaatiota tainnuttaakseni nälkäni. Attenboroughin tapauksessa kyseessä on kuitenkin niin vakuuttava ääni, että se valitettavastikin saa unohtamaan muidenkin ihmisten olleen mukana tärkeämmissäkin osissa, mutta kuten Tim Allen on todennut niin "never give up. Never surrender", koska muistelin hänen sanoneen "never forget. Never surrender."

Tähdet: *****
Life