Conan the Barbarian (2011)

Morgan Freeman kertojana? Oh, c'mon.

Keskelle taistelua syntynyt Conan (Jason Momoa) on nuorena poikana saanut kokea kuinka oma kylä tuhottiin pahan Khalar Zymin (Stephen Lang) etsiessä viiteen osaan jaettua luunaamiota, jonka avulla voi manata esiin demoneja ja vallata maailman. Niin ja herättää ammoin kuollut puoliso, mikä on ehkä ideana tuomassa jonkinlaista sympatiaa Zymia kohtaan.
Aikuisena miehenä Conan on rosvo, kansansankari ja seikkailija (vrt. Robin Hood) joka etsii kostoa ja siinä sivussa pilkkoo vastustajia. Toisaalla Khalar Zym ei ole luunaamiostaan huolimatta edennyt kuin puolittaiseen maailmanherruuteen, sillä ilmeisesti tarvitaan vielä puhdasverinen ihmisuhri. Hetkinen? Conan Hävittäjässä tarvittiin ns. avain ja neitsytuhri jotta voitiin manata esiin demoni ja valloittaa maailma. Hmm...
No se puhdasverinen, eli ilmeisesti neitsyt on sitten Tamara (Rachel Nichols) joka tulee olemaan myös jonkinlainen romanssinvire, että siinä sitten pelastetaan neitoa, joka tietenkin itsekin on suurimmalta osin kykeneväinen puolustamaan itseään kunhan Conanille jätetään jotain pelastamista ja estetään maailmantuho.

Ihmeen kauan se kestikin, että Conan sai elokuvallista jatkoa ja vaikka aina silloin tällöin puheeksi noussut King Conan ei sitten Schwarzeneggerin toimesta koskaan materialisoitunutkaan, niin olen oikeasti tyytyväinen että franchise herätettiin henkiin. Siitäkin huolimatta, että nyt moni uutta Conanina kommentoiva väittääkin juuri  tämän uuden elokuvan tappaneen tuon sarjan. Ja vaikka uusi Conan ei minunkaan mielestäni ensimmäisen elokuvan tasolle nouse, niin ainakin Conan Hävittäjä sai itselleen tasavertaisen elokuvan niin hyvässä kuin pahassakin.
Tosin en oikein ymmärrä, että miksi Conanin alkuperä, toisin sanoen synty piti kertoa uudestaan, tehden tästä elokuvasta remaken. Yhtä hyvin se perhesurman kosto ja synty oltaisiin voitu unohtaa ja antaa Conanin pelastaa pelkkää neitoa pulassa, jolloin elokuva olisi voinut olla jatko-osa eikä uudelleenversiointi, sillä tokihan jatko-osa on pienempi kahdesta pahasta.

Niin ja nythän se olisi hyvä aika herättää se King Conan-idea uudelleen, kun Schwarzeneggerkin on oikeassa iässä sen tekemiseksi.

Uutta Conanin pintapuolisesti tarkastellen siinä on kaksi seikkaa jotka herättivät epäilyksiä:

A. Ohjaaja Marcus Nispel, joka ei todellakaan aiemmilla töillään (mm. Texas Chainsaw remake, Friday the 13th remake, Pathfinder remake) ole tehnyt vaikutusta tarinankertojana. Visuaalisesti hänen elokuvillaan on kyllä jotakin tarjottavanaan, mutta vaikka miehen voikin asettaa helposti Renny Harlinin ja Michael Bayn rinnalle, niin askel James Cameroniin on vielä pitkä. No, Conanin toisena ohjaajavaihtoehtona on kuulemma ollut Brett Ratner, joten sen rinnalla Nispel vaikuttaa luojan lahjalta. Chris Tucker on Conan?

B. Jason Momoa Conanina. Tai ei niinkään Momoa, vaan kuka tahansa uutta Conania esittävä näyttelijä. Sillä halusi tai ei, niin sitä rupeaa miettimään Schwarzeneggeria ja kun minäkin pidän alkuperäisestä Conanista jonkin verran, niin uusi näyttelijävalinta herätti epäilyksiä.

Mitä taas tulee pelkoihin elokuvan nykytrendin mukaisesta kallistumisesta tietokone-efekteihin, niin se ei enää saanut edes kohauttamaan olkapäitä, sillä tottakai se tulisi painottamaan tietokone-efektejä. Mutta kun kyse on elokuvasta jossa paljasrintainen lihaskimppu hakkaa miekalla velhoja palasiksi, niin efektipainotteisuus ei ensiajatuksena niin pahalta kuulosta kun miettii vaihtoehtoja.

Tuorein Conan onkin Nispelin muiden elokuvien tapaan visuaalisesti suht' antoisa ja ymmärrettävästi vahvasti efekteihin tukeutuva (ei kenties yllättäen kuitenkaan mitään Jerry Bruckheimer-tuotantojen ylivuotamista) ja se on myös samalla tarinallisesti sellaista perushuttua, että käsi hamuaa maustepurkkien suuntaan. Ei se nyt onnetonkaan tarinaltaan ole, mutta ei missään nimessä odotuksien arvoinen. Sellaista rutiinia.
Viihdykkeenä tämä on kyllä Conan Hävittäjän tavoin varsin mukavaa ajantappoa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää tarpeeksi, että enempiä miettimättä sisällön onttoutta, kuluu aika kuitenkin sujuvasti ja voin ymmärtää miksi esimerkiksi nuorempi sukupolvi (koska minähän olen jo kalkkis) tälläisestä innostuu.

Mitä tulee Jason Momoaan Conanina, niin paljon huonompiakin vaihtoehtoja olisi ollut rooliin tarjolla. Ajatelkaa nyt jotain Jared Padaleckia Conanina. Kaikella kunnitoituksella Padaleckia kohtaan, niin sellaisella valinnalla olisi vaihtoehdoksi käynyt kuka tahansa Shia LaBeoufkin. Ja huonompiakin vaihtoehtoja-kommentillani ei tahdo mitenkään vähätellä Momoaa, sillä kun tuumin asiaa, niin enpä äkkiseltään saa parempaakaan vaihtoehtoa mieleeni. Ja ihan hyvää työtä Momoa tekee niillä eväillä jotka hänelle on annettu ja totta on, että ulkoisesti hän näyttää hieman enemmän Conanilta kuin Schwarzenegger. Elokuvan tyyliin sopien hän on myös liikkeiltään sopivan eläväinen. Tosin ideaalitilanteessa olisi varmaan kaivettu Peter Steele haudasta tätä leffaa varten.

Momoa tuli itselleni tutuksi Stargate Atlantiksen kautta, mutta koska aiemmin tulin katsoneeksi tuota sarjaa aika satunnaisesti, niin hän ei kuitenkaan tuolloin pahemmin vaikutusta tehnyt. Nyt kun olen hiljattain muiden ohella käynyt koko Stargate Atlantiksen läpi, niin Momoa on alkanut nousemaan ok-listallani kelvollista vauhtia. Ja se miksi nyt ylipäätään mainitsen Stargaten, niin jopa tuo Conanin kansikuva (ilman itse Conania) muistuttaa kovasti Stargate Atlantista.
Itse asiassa ehkei se olekaan aivan niin kaukaa haettu ajatus.

Muista näyttelijöistä etenkin Ron Perlman osoittautui nappivalinnaksi barbaariheimon johtajana ja Conanin isänä. Stephen Lang on jälleen erinomainen pahis ja maskeerattu niin hyvin, etten aluksi edes tunnistanut miestä. Maskeeraajia täytyykin kehua siitä, kuinka hyvin ilman mitään tekoneniä ja muita sellaisia he ovat saaneet Stephen Langin ja Rose McGowanin näyttämään aivan muulta kuin itseltään. Rose McGowan muuten on mielestäni elokuvan ärsyttävin hahmo, koska ajoittain hän toi mieleeni Parker Poseyn Blade: Trinityssä ja vaikka pidänkin Poseysta, niin hänkään tuskin on ylpeä tullessaan yhdistetyksi Blade: Trinityyn.

Aiempaa liikkuvaisempi Conan syöksee ruutuun runsaasti kuvallista leikittelyä, keskittymisvaikeuksista toimintaa ja ihan hyvää jatkoa Conan-sarjalle, että jos kaikenmaailman Nispelkiukut ja remakevihat jaksaa jättää hetkeksi sivuun, niin katsottavana on ainakin tuoreita Titaanit-elokuvia hauskempi kokemus.

Yksi asia kyllä vaivaa minua aivan suunnattomasti tässä elokuvassa ja se on, että kun kerran kyseessä on barbaarielokuva ja tässä on mukana runsaasti ruumiinjäsenten irtoamisia, niin ihmeen vähäverisiä nämä ihmiset ovat. Kyllä tälläisessä elokuvassa olisi pitänyt vetää vetää reippaasti yli siinä roiskimisessa, eikä nyt sellaisessa nyhveröidä, etenkin kun kuitenkin päitä ja muita irtoilee niin usein, että veressä säästäminen on tekopyhää mukasensuuria. Vähän niin kuin se kun naama saadaan hakata tohjoksi, mutta tissit on pahimmista pahin mitä ihminen voi nähdä. 

Tähdet: ***
Conan the Barbarian