Samaan aikaan kun alakerrassa esitellään paikkaa uusille asukkaille, tapahtuu ylempänä oudompia, sillä David Ogden Stiersin näköinen heppu väkivalloin tainnuttaa ja riisuu koulupukuun pukeutuneen nuoren neidon. Mies leikkaa hänet auki ja sitten oman kurkkunsa.
Tutkimuksissa ilmenee, että tuo Stiers-kopio oli tohtori joka tutki mahdollisuutta korvata elinsiirrot eräänlaisella loiseliöllä, joka istutettaisiin vaikkapa munuaisvaivaiseen ihmiseen ja sitten tämä loinen pitäisi ihmisen kunnossa asettumalla itse elimen tilalle, korvaten sen. Lienee helposti pääteltävissä, ettei Stiersin kokeilut onnistuneet halutulla tavalla. Eikä todellisuudessa Stiers halunnutkaan auttaa elinvaivaisia, vaan halusi ja kehittikin kakkapökäleen joka kulkee ihmisestä toiseen aiheuttaen kiimaa, hulluuttaa ja väkivaltaisia taipumuksia, koska Stiers toivoi koko maailman yhtyvän suunnattomiin orgioihin (ei kun ihan oikeasti). Kuten kaikissa tutuissa zombie- ja virustarinoissa, myös tässä tapauksessa tuo epidemia alkaa leviämään. Siispä kakkapökäle kiertää talossa tartuttamassa ihmisiin raivotautimaisen himon ja kohta vaatteet lentelevät ja visvainen bodyhorror aiheuttaa väristyksiä.
Shivers kuuluu niin David Cronenbergin elokuviin joissa kuvataan seksiä hyvinkin lihallisesti.
Kuten esimerkiksi elokuvissa Existenz, Crash, Rabid ja Videodrome, myös tässäkin tapauksessa lihanhimo esiintyy eräänlaisena sairautena ja sen väkivaltainen kuvaus on melkein kuin itsensärankaisua ja syntien anteeksipyyntöä (vrt. Abel Ferraran katolilaisuus). Toisin sanoen Shiversissa ei ole herkkyttää ja kauneutta, se ei rakastele, vaan se oksentaa, mätänee, hakkaa ja kouristelee. Jotenka Cronenbergin ehdottumuus tehdä elokuvansa kuten haluaa on myös tässä tapauksessa sitä, että Shivers on varmasti monien mielestä luotaantyöntävä, vaikka samalla se kuitenkin on kaikessa raivokkuudessaan kiehtova ja mieleenpainuva.
Elokuvan voi tavallaan nähdä eräänlaisena zombie-elokuvana, sillä samalla tavalla tässäkin tauti leviää tehden kaikista lihalle kirjaimellisesti persoja, he liikkuvat aistiensa varassa ja pakopaikkaa ei tunnu lopulta olevan.
Seksizombeus ja sen esitystapa tekevät tästä vaikesti suositeltavan elokuvan kauhun ystäville, mutta Lars Von Trierin Antichristista pitäneille Shivers saattaisi kaikessa kiimaisessa ällöttävyydessään maistua.
Erittäin rujo, mutta kiehtova elokuva, joka ilman muutamaa pahasti epätasaista näyttelijäsuoritusta (joista yksi on pelkkä ääni puhelimessa) saisi yhden tähden lisää.
Tähdet: ***
Shivers
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti