.
.
.
Kuten jotkut saattavat tietääkin, niin olin aikoinaan vuositolkulla töissä videovuokraamossa ja siellä sitten usein kävi niin, että asiakkaat kyselivät suosituksia. Harvoin ihmiset oikeasti halusivat, että suosittelet oikeasti niitä elokuvia joista itse pidät kovasti, vaan he halusivat että suosittelet elokuvia joista he pitävät, mikä on ymmärrettävää. Siispä sitä ei hirveästi kannattanut suositella American Pien ystävälle Royal Tenenbaumsia, vaan ennemminkin jotain Boat Tripia. Vuosi Nuoruudestani-ystävä piti todennäköisemmin enemmän Unelmien Manhattanista kuin Betty Bluesta. Seagal-fani arvosti enemmän uusinta Seagal-leffaa kuin jotain Alfredo Garciaa. Siispä sitä koetti aina kerätä informaatiota siitä millaisesta elokuvatyylistä kulloinenkin ihminen pitää ja suositella sitten jotain sellaista joka osuu lähemmäs napakymppiä kuin kauemmas siitä, ja parhaimmassa tapauksessa onnistui suosittelemaan jotain oikealla suunnalla olevaa elokuvaa josta itsekin rehellisesti piti, ettei tarvinnut puhua poliitikkokieltä kierrellessään mielipiteensä kanssa.
Hän sanoi "suosittele jotain hyvää kauhua" ja sitten hän ottaa Hohdon sijaan Dagonin. Mutta muutaman kerran jotkut oikeasti pyysivät, että "kerää mulle paketti ihan oman makusi mukaisia elokuvia" ja sellainen tuntui hyvältä, koska silloin tuli tunne että omalla sanoisimmeko asiantuntemuksella oli oikeasti jotain merkitystä. Tälläinen tapaus tuli mieleeni nyt kun Movie mondayssa udellaan elokuvaa joka on kirjoittajan mielestä hyvä, erinomainen, kenties jopa loistava, mutta muut eivät tunnu ajattelevan samalla tavalla.
Vuosia sitten eräs henkilö, josta sittemmin sukeutui hyvä ystäväni pyysi minua kokoamaan elokuvapaketin täysin oman makuni mukaisesti, ajattelematta laisinkaan pitäisikö hän niistä ja minähän tein työtä käskettyä. Siispä kokosin pakettiin muuan muassa elokuvat Dead Man, Eraserhead, ja elokuvan joka esiintyi jo kerran aiemminkin Movie monday-haastevastauksessani, eli Hedwig And The Angry Inch.
Palautettuaan seitsemästä elokuvasta koostuvan paketin, tuo elokuvat vuokrannut henkilö sanoi pitäneensä kaikista muista, mutta inhonneensa Hedwigia.
Sittemmin kun käymme elokuvakeskusteluja nousee aina välillä esille Hedwig ja joka kerta hän mainitsee ettei ymmärrä miten saatan pitää siitä, johon minä vastaan lähes poikkeuksetta "mitä hittoa? Sehän on loistava! Sitä paitsi sä pidät Kahden Viikon Iskuajasta, joten sulla ei ole varaa puhua." Hahaha!
En nyt oikeasti tiedä onko Hedwig yleisesti jotenkin halveksittu elokuva, sillä kulttielokuvana sitä ei ole tainnut kovinkaan suuri yleisö edes nähdä. Mutta jos ajattelen omaa ystäväpiiriäni, niin ainakin tässä porukassa minä olen ainoa joka on tuosta elokuvasta pitänyt. Joskin rehellisyyden nimissä, minä ja tuo aiemmin mainittu ystäväni taitavat olla ainoat sen nähneet.
Katsokaa se, se on hyvä.
6 kommenttia:
Muistan aikanaan kun Scary Movie 2 ilmestyi videolle, ja kuinka eräs asiakas takaisin sitä tuodessaan kehui sen yhdeksi hauskimmista elokuvista ikinä. Minä katsoin tätä huuli pyöreenä, ihmetellen samalla mielessäni, että olikohan ihan tosissaan asian suhteen. Itse kun en Scary Movie 2:sta juurikaan perustanut, enkä tee niin vieläkään... :D
Se asiakas oli varmaan LSD:n vaikutuksen alaisena, koska miksi muutoin hän olisi edes katsonut tuon kyseisen elokuvan.
Itsekin videovuokraamon työläisenä (no nyt taas ainakin hetkeksi entisenä työläisenä) tuli kyllä vastaan noita "suosittele jotain hyvää leffaa". Joskus niitä oli hauska ehdotella, varsinkin jos sattui sellainen asiakas jolla tuntui leffamaku natsaavan omaan todella hyvin. Välillä taas meinasi hermo mennä kun mikään ei kelvannut ja sit ne tosiaan nappaa sieltä hyllystä jonkun Burleskin ja tekisi mieli huutaa että älä nyt hyvä ihminen tuhlaa rahaasi tuohon...Tosin, kollega kertoi että joku oli palauttanut nimenomaisen Burleskin ja kehunut maasta taivaisiin, tunnustanut itseasiassa vuokranneensa sen jo useamman kerran...Noh, makunsa kullakin, ite en lämmennyt tolle leffalle yhtään.
Nämä eivät nyt liity varsinaisesti käsiteltävään aiheeseen, mutta kerron ne kuitenkin.
Kerran eräs asiakas soitti kiukkuisena, että hänen vuokraamassaan Seitsemän-elokuvassa ei löydy tekstitystä ja se on muutenkin tosi outo, ihan kuin dokumentti. Sanoin asiakkaalle, että "vilkaisepa sinne koteloon. Näetkö sen toisen levyn? Pistäpä se koneeseen." Rouva kun koetti nähdä elokuvaa ekstramateriaaleja sisältävältä levyltä.
Tai kun asiakas vuokrasi paketin dvd-levyjä ja palauttaessaan sanoi ihmetelleensä kotona kovasti, että mihinköhän kohtaan videonauhuria ne tuli laittaakaan.
Mies toi Scream 3 dvd:n takaisin pian vukraamisen jälkeen ja valitti, ettei siinä toimi mikään. Vaihdoin saman levyn toiseen koteloon ja annoin takaisin. Seuraavana päivänä samainen herra hehkutti kuinka hyvä elokuva olikaan.
Tai se herra joka halusi osan rahoistaan takaisin koska Sky Captain leffassa oli niin pitkät alkutekstit ja hänen näkemyksensä mukaisesti hän vuokratessaan maksaa vain alku- ja lopputekstien välissä olevasta osasta.
Näitä vastaavia tarinoita löytyy miljoonia.
No okei, ainakin kymmeniä.
Heitänpä minäkin tähän vielä yhden tarinan, aihetta hieman sivuten.
Eräs asiakas saapui liikkeeseen vuokraamansa levyn kanssa, valittaen ettei ollut saanut tekstitystä pelaamaan. Laitoin levyn tiskin alla olevaan koneeseen, valiten kaukosäätimellä valikosta tekstit Suomeksi. Tein sen vielä niin, että asiakaskin sen näki. Yksissä tuumin siinä sitten todettiin tekstien pelaavaan vallan mainiosti.
Noh, asiakas tietysti halusi viedä leffan uudestaan kotiinsa katsottavaksi, esittäen kuitenkin pienen pyynnön ennen poistumistaan. Että asettaisin liikkeen laitteella tekstit valmiiksi näkyviin, ettei hänen kotona tarvitsisi enää tehdä niin... Voitte vain arvata kuinka vaikea oli pitää pokka siinä kohden...
Hän kävi meilläkin ja vuokrasi Martin Lawrencen Black Knightin, mikä oli rikos ihmisyyttä kohtaan.
Se kanssa jaksoi aikansa ällistyttää, että mikseivät ihmiset ymmärtäneet että automaattisesti käyntiin lähtevissä elokuvissa (Warnerin) ei ollut myös automaattisesti suomalaista tekstitystä esillä. Ja subtitles- ja/tai menu-näppäin puuttui aina koneesta, joka muuten joka ainoa kerta oli sitten ihan uusi ettei vika ainakaan siinä voinut olla.
Flippereiden aikana kävi vielä usein niin, että asiakkaat valittivat elokuvan loppuvan kesken, tai alkavan keskeltä. Mieleen ei tullut kokeilla levyn toista puolta, tai että se puoliskon lopussa esiin tuleva levyä kääntävä Mikki Hiiren käsi ei ollut tarpeeksi informatiivinen.
Lähetä kommentti