Amityvillen Kirous (The Amityville Curse, 1989)

Amityville-tarina lienee tuttu ainakin lähes kaikille ja vähintäänkin pinnallisesti. Kyseessähän on kiistelty tositapahtuma jossa talossa on tapahtunut joukkosurma ja sitten myöhemmin samaan taloon muuttanut perhe alkoi kokemaan kummitustalomeininkiä. Kiistelty siksi, että vaikka talossa oli todisteiden mukaan oikeasti tapettu perhe ja uuden perheen jäsenet olivat sittemmin läpäisseet valheenpaljastustestit, niin liioittelulla on ollut imeisen suuri osansa tapahtumissa ja niiden avulla sekä tapahtumiin liittyvästä kirjasta että elokuvasta luotiin miljoonamenestyksiä. Se että kuinka paljon yliluonnollisuudella oli oikeasti asian kanssa tekemistä, on seikka johon en ota kantaa, mutta ainakin sellaisessa muodossa tarina on jäänyt elämään ja lisäinformaatiota on helppo löytää kun googeloi Amityvillen.

Elokuvasarja on kasvanut tuhanteen ja yhteen osaan saakka ja nyt otetaan esille kaksi niistä. Miksi kaksi ja miksi keskeltä sarjaa? No, koska nämä ovat ainoat jotka minulla nyt on, että chill dude.

Amityvillessa toimiva pappi tapetaan ja vaikka emme näe murhaajaa niin kun tiedämme, että elokuvassa näyttelee Kim Coates niin tiedämme myös kuka murhaaja on.
Siirrymme ajassa 12 vuotta eteenpäin nykyhetkeen ja alueelta investointitarkoituksessa taloa haikaileva pariskunta Marvin (David Stein) ja Debbie (Dawna Wightman) sattuvat huomaamaan erään tietyn talon olevan myynnissä ja halvalla, ja kaikki me tiedämme mitä tämä tarkoittaa, eikä siihen tarvita edes Debbien pahaenteisiä unia kertomaan mitä on edessä.
Mukaan sijoittajaksi saadaan houkuteltua kolme pariskunnan ystävää Billy (Anthony Rubes), Abby (Cassandra Gava) ja Frank (Kim Coates.) Huvittavasti kukaan heistä ei edes halua sijoittaa rahaa, taikka olla millään tavalla tekemisissä tämän pelottavan talon kanssa, mutta niin vain he lähtevät kunnostamaan taloa jonka yhdessä ostivat. Sitten lojutaan dokaamassa takkatulen ääressä puhumassa bullshittia ja hetken päästä Debbie kokee kauhuja näkemällä muun muassa tulen takassa! "Tässä talossa on jotain pahaa."
Seuraavaksi koira haukkuu ja menee pois.
No onneksi sitten tuulee aika kovaa ja kaikki rupeavat epäilemään talossa tapahtuvan jotain yliluonnollista.
Hämähäkki lähestyy Billya, mutta onneksi Billy huomaa sen ajoissa ettei mitään ehdi tapahtumaan.
Hei ihan oikeasti! Eikö tämän pitäisi olla kauhuelokuva?
Tässä esimerkki elokuvan kauhuista ja säkenöivästä dialogista:
Billy: "Tarvitsetteko mitään kaupasta? Aion käydä ostamassa Raidia."
Marvin: "Aiomme mennä etsimään tuoreita rinkeleitä ja sanomalehden. Haluatko jotain?"
Hahaha!
Silloin aiemmin kuolleen papin pöhkö apulainen tulee taloon ja kuolee sen kellariin, ja paikalle tulleet poliisit sitten kertovat päähenkilöillemme talon historiasta. Debbie vinkuu, niin kuin hän on tehnyt koko elokuvan ajan ja kertoo että jotain on vialla talossa, mutta paljonpa siitä on apua kun joka kohtaus tuntuu loppuvan siihen että hän juoksee pois tekemättä asialle mitään. Seuraavaksi Frank voikin siirtyä psykorooliin sytyttelemällä kynttilöitä ja aikomalla tappaa ystävänsä. Tietenkin näemme myös pätkiä menneestä kun Frank tappoi sen papin, mutta onneksi pianon sähköinen ujellus sekoittaa Frankin pasmat, kuuma steariini polttaa kasvot ja naulapyssyllä leikkiminen vie hengen. Paitsi että mukana on tietenkin se kohtaus, kun joku lähestyy takuuvarmasti kuollutta henkilöä ja hän herää sopivasti eloon vain kuollakseen heti sen jälkeen.

Öö, okei.
Ollakseen elokuva jossa ei tapahdu mitään, niin tässä ei tapahdu mitään, mutta onneksi sentään näyttelijät ovat huonoja.

Tähdet: ~
Amityvillen Kirous