Seuraamme uskomattoman ärsyttävää pallopäätä, Mobyn näköistä Rogeria kun hän kuuntelee ärsyttävää ääntä päässään ja käyttää mielenhallintashampoota.
Kaikki on koko ajan harmaata ja sumuista, aivan kuin tekijät koettaisivat Sky Captainin tapaan piilotella animaation kömpelyyttä.
Moby puuduttaa katsojaa jatkuvalla vinkumisella ja korvaa loppuajan olemalla niin uskomattoman löysä että siinä ei edes purkillinen viagraa koveta.
Sitten koetetaan laukaista jokin elektromagneettinen pulssi ja sillä vapauttaa kansa mielenhallintashampoosta.
Lopulta Moby saa huomata että häntä käytetään muutoinkin hyväksi kuin vain shampoon avulla.
South Park kohtaa Itsevaltiaat aivan helvetin tylsässä antiutopiakuvauksessa jossa ei oikeasti jaksa välittää päähenkilöstä ja oikein toivoo että valtion tyrannit tekisivät hänelle saman kuin Nicholsonille hahmolle Käenpesässä.
Ihailen yritystä tehdä eräänlaista hyperrealistista animaatiota joka on samalla uskottava että epäuskottava, mutta miksi siitä animaatiosta piti tehdä näin ilmeetöntä ja nykivää.
Hahmojen design on helvetin rumaa ja vaikka värittömyys sopii tämänkaltaisiin tarinoihin, niin kuvan päällä oleva eräänalainen kalvo on v***n huono ratkaisu.
Tarina on todella pinnallista kopiointia kaikista 1984-tapaisista tarinoista, mutta yhtikäs mitään uutta ei ole vaivauduttu keksimään ja se vanhakin saadaan uskomatonta kyllä, vaikuttamaan tylsältä.
Ääninäyttelykään ei toimi.
Äänet esitetään kaikki niin monotonisesti että Aki Kaurismäelle tulee kiire jos hän aikoo tavoittaa tämän elokuvan apatian.
Elokuvan tarina ei ole kiinnosta, animaatio on hölmön näköistä, hahmot vieraannuttavia ja kokonaisuus saa minut arvostamaan Avataria.
Kaikkein ikävintä on että Metropia tuntui kantta tarkkailemalta täydelliseltä lajityyppinsä edustajalta, eikä täydelliseltä kuralta jollaiseksi se lähes osoittautuu.
Tarkistin ainakin viidesti koneen laskurista kuinka paljon elokuvaa on jäljellä. 82 minuuttisen elokuvan kohdalla se ei ole hyväksi.
Musiikki on todella onnistunutta.
Tähdet: *
Metropia
...NOIR
4 kommenttia:
Näin tämän leffan tulevien listalla ja mietin, että pitäisiköhän katsoa. Ilmeisesti ei tarvitse =D
Tuo aikalaskurista jäljellä olevan ajan tarkistaminen useaan otteeseen kuvaa jo paljon.
Jos Metropia olisi ollut, sanotaanko vaikkapa 12 minuuttia pitkä, niin uskoisin sen olleen toimivampi.
Ja jos ne hahmot eivät olisi näyttäneet pallopäiltä, mikä oli vain hölmön näköistä.
Musiikki oli kuitenkin niin hienoa, että sen soundtrackin voisi hankkia.
:)
Monet toimisi lyhäreinä paljon paremmin. Rasittavaa, jos tehdään pitkä leffa ihan väkisin pistämällä siihen täytettä vaikka varsinaista asiaa ei ole kuin sen lyhärin verran. Yksi esimerkki tällaisesta on mm. animaatio 9, joka kyllä näytti pirun hyvältä, mutta tarinaa vaan ei riittänyt pitkäksi elokuvaksi...
90 minuuttia on mielestäni optimi aika elokuvalle, sillä suuressa osassa tarina loppuu ennen elokuvaa.
Tottakai Kummisetiin ja vastaaviin sopii joku kolmen tunnin pituus, koska niiden sanomaa ei saada kunnolla esiin lyhyemmässä ajassa. Mutta tarvitseeko joku Tomb Raider oikeasti lähes kahta tuntia pituudekseen. (Tomb Raider 2 oli 117 minuuttinen!) Siinä ajassa sen toiminnallisuus ei enää jaksa olla kiinnostavaa, etenkään kun elokuvalla ei ole tarinaa kerrottavanaan.
Tulee ihan mieleen kouluaikojen esitelmät jolloin opettaja neuvoi että on parempi olla 15 minuutin edestä materiaalia vaikka sen esittäisikin viidessä minuutissa, kuin päinvastoin.
Jos elokuvan kannessa lukee jotain sellaista kuten "12 ekstraminuuttia ennen näkemätöntä kuvamateriaalia", niin melkein voi olla varma että 12 minuuttia puuttui alunperin syystäkin.
Mutta kuten Metropian kohdalla, niin ei 82 minuuttisen elokuvan pitäisi olla vielä liian pitkä.
Lähetä kommentti