That 70's Shown 70-luku.
Hyvin nopeasti kuolleen 80's Shown 80-luku.
Oliko olemassa jotain edellämainittujen kaltaista komediasarjaa joka tietoisesti tahtoi pysytellä 60-luvulla?
Onnen Päivien 50-luku koostui tietenkin nahkatakista ja rasvarikampauksesta. 70's Shown 70-luku oli pulisonkeja ja 80's Shown 80-luku oli pastellipikkutakkeja käärittyinä hihoista. Ja tokihan kussakin sarjassa musiikkivalinnoilla kerrottiin kuluvasta aikakaudesta.
Onnen Päivät oli mielestäni hyvin miellyttävä sarja etenkin siihen asti kunnes Ralph Malph ja Richie poistuivat siitä.
70's Show oli ihan siedettävää perushuttua joka harvemmin nauratti, mutta jota katsoi ihan sujuvasti etenkin Kurtwood Smithin vuoksi.
80's Show ei taas tainnut naurattaa kertaakaan ja oli useinmiten aika vaivaannuttavaa katseltavaa. Nostalgiamielessäkään se ei oikein toiminut, koska sarjan kuvaamat kliseet ja aikakausi ovat liian lähellä. No, eipä sitä ollut kovin terävästi kirjoitettukaan. Positiivisinta sarjassa oli minulle tuore näyttelijätuttavuus, Tinsley Grimes joka oli kovin söötti.
No, mutta kuitenkin.
Näistä kolmesta sarjasta tuli mieleen että koskakohan saamme nähdä 90's Shown jossa meitä kidutetaan jollain Coco Jamboolla ja ei oikein millään muulla. Mitä 90-luvulta voisi nostaa niin hyvin esille että sen pohjalle voisi rakentaa edes 80's Shown elinkaaren kestävää sarjaa. No, senkun tukeutuvat grungeen.
Mutta unohdetaan mahdollinen 90's Show, sillä kunhan muistaa Parker Lewis-sarjan, niin siinä on jo täydellinen 90-lukua kuvaava sarja, sillä aina kun... no melkein aina... joskus... nyt ajattelen 90-lukua, niin mieleeni tulee päällimmäisenä Parker Lewis.
Parker Lewis on hahmona ja ideana hyvin samanlainen kuin Ferris Bueller ja itseasiassa Parker Lewis taitaakin olla lähinnä Ferrisiä kaikista samankaltaisista hahmoista, elokuvista ja tv-sarjoista. Edes Ferris Buellerin nimikkosarja ei ollut niin Ferris kuin Parker.
Nyt vuorossa olevalla kasetilla on neljä yhteenleikattua jaksoa ja en edes tiedä oliko näitä kasettijulkaisuja enempää tarjolla kotomaassamme, mutta jos on niin itse en niihin ainakaan ole törmännyt. Vaikka varmasti Parker Lewisiakin löytyy kausijulkaisuina jostakin päin maailmaa.
Sarjan päähahmot ovat:
Parker Lewis (Corin Nemec) joka on koulun suosituimpia henkilöitä ja tulee toimeen lähes kaikkien kanssa. Parker ei suuremmin itse koulunkäynnistä välitä, vaan väistelee kouluvelvollisuuksia parhaimpansa mukaan nauttiakseen muusta elämästä.
Mikey (Billy Jayne) on se Parkerin hieman yksinkertainen kaveri (vrt. Rider Strong Isojen Poikien Leikeissä [Isojen Poikien Leikit kuulostaa pehmopornolta]) joka on samalla se ns. sarjan komistus.
Jerry (Troy Slaten) on se Parkerin nörttikaveri jonka takki on kuin Eka Vekaran housut, täynnä tilanteeseen sopivaa kamaa.
Rehtori Musso (Melanie Chartoff) on superhot rehtori joka inhoaa kaikesta selviävää Parkeria ja pyrkii tekemään kaikkensa jotta Parkerin tulevaisuus menisi viemäristä alas.
Frank (Taj Johnson) on Musson apulainen jonka imago ja harrastukset ovat gestapon pääsyvaatimuksia.
Larry Kubiak (Abraham Benrubi) on koulun jättiläismäinen ääliöjalkapallotähti ja edustaa siis koulun kiusaajaa.
Näiden lisäksi näemme usein myös Parkerin isoveljeään inhoavaa pikkusiskoa Shellya (Maia Brewton.)
Parkerin aina ymmärtäväiset vanhemmat ovat mukana aina tilanteen vaatiessa, mutta he ovat pääosin aika näkymättömiä. Ja esimerkiksi alkuteksteissä Parkerin isänä on eri näyttelijä kuin varsinaisissa jaksoissa, joten siinäpä se.
PILOT
Sarjan aloitusjakso alkaa hyvin samaan tapaan kuin sarjojen aloitusjaksot yleensäkin, eli suurin osa jakson alkuosuudesta keskittyy hahmojen esittämiseen.
Parker on jälleen kerran myöhässä koulusta ja joutuukin heti ensimmäiseksi rehtori Musson puheille. On aika synkronoida kellot ja keksiä Mikeyn sekä Jerryn avustuksella keino välttyä Musson nuhteilta. Sillä ”jos Blade Runnerissa olisi ollut koulu, Musso olisi ollut itseoikeutettu rehtori.” Parker selviää ongelmista lavastetulla auto-onnettomuusuutisella jonka mukaan Parker olisi myöhästynyt autettuaan ihmisiä ulos palavista autoista.
Parker näkee tytön, Robinin (Milla Jovovich) johon rakastuu palavasti. Pienoiseksi ongelmaksi saattanee ilmaantua se seikka että hetkeä aiemmin Parker oli lupautunut auttamaan Mikeyta tekemään vaikutuksen tyttöön johon Mikey oli rakastunut ja se tyttö nyt sattuu olemaan Robin. Koska ystävää tulee auttaa, salaa Parker ihastumisensa Robiniin ja ryhtyy auttamaan Mikeyta. Seuraa siis Cyrano De Bergerac-osuus kun Mikey iskee Robinia Parkerin sanoin.
Suunnitelma menee pieleen ja Parker koettaa selittää Robinille asiat parhain päin ja saada Robin antamaan mahdollisuus Mikeylle. Robin suutelee Parkeria ja sopivasti paikalla oleva Parkerin ilkeä pikkusisko, Shelly kuvaa tapahtuman ja lavertelee asiasta Mikeylle, rikkoen näin ystävysten välit.
Parkerin yritykset paikata välejään Mikeyn kanssa johtavat suurempiin ongelmiin kun Mikey istuu huomaamattaan Larryn eväiden päälle. Koska Larryn eväisiin koskeminen on yhtä kuin itsemurha, reagoi Parker Mikeyn vaaratilanteeseen lavastamalla itsensä Larryn eväiden tuhoajaksi. Nyt Larryn aikomus on tappaa Parker, joten siinä on yksi pulma lisää selvitettäväksi. Tällä välin Mikey on huomannut istuneensa Larryn eväiden päälle ja saapuu estämään Larryn Parkerintappoaikeita ja päätyy itsekin potentiaaliseksi kuoleman vastaanottajaksi. Onneksi Jerry toteuttaa pelastustuksen tuomalla paikalle Larryn pikkuveljen joka haluaa leikkiä G.I.Joe-ukoilla.
Pelastuneet Parker ja Mikey lupaavat etteivät anna enää tytön tulla väliinsä ja ystävyys on pelastettu.
OPERATION KUBIAK
Parker ystävineen on lupautunut auttamaan Larrya pyrkimyksissään päästä yliopistoon ja järjestävät lehdistötilaisuuden tälle koulun jalkapallotähdelle. Frank kuitenkin sabotoi Parkerin yritykset osoittamalla julkisesti että Larry ei osaa laskea ja täten Larryn mahdollisuudet päästä mihinkään yliopistoon kariutuvat. Koska Frankin tekoset nolasivat Larryn lisäksi myös rehtori Musson, erottaa Musso Frankin avustajansa paikalta ja palkkaa tilalle Shellyn.
Parker joutuu nyt valmentamaan Larry läpäisemään muutaman päivän päästä koittava matematiikan koe, tai vaihtoehtoina ovat erottaminen koulusta ja Larryn suorittama miestappo jonka kohteena olisi Parker.
Koska Larry on tyhmä kuin saapas, tulee tehtävästä vaikea, eikä asiaa helpota Shellyn halu tuhota Parkerin tulevaisuus. Siispä Larryn keskittymistä opiskeluun vaikeuttaa muun muassa Super Mario Bros. Shellystä olisi päästävä eroon ja siinä voisi Frank olla avuksi, sillä tokihan nyt Frank haluaisi takaisin Musson apulaiseksi. Shellyongelman ratkaisee arvelluttavat valokuvat Mussosta.
Toisaalla Parker saa autettua Larrya läpäisemään kokeensa. Larryn tuli vain yhdistää numerot kiusattuihin oppilaisiin ja tällöin opiskelusta tuli hauskaa.
PARKER LEWIS MUST LOSE
Parkerin halukkuus päästä oppilaskunnan johtajaksi suututtaa suuresti Mussoa, mutta vaikuttaa siltä että mikään ei estäisi Parkeria voittamasta.
Parker kuitenkin ihastuu kilpakumppaniinsa Beckyyn (Kim Valentine) joka on oikeasti idealisti, eikä ole Parkerin tapaan mukana vain huvin vuoksi. Kun Parker päättelee että Beckyn häviäminen oppilaskunnan vaaleissa johtaisi Beckyn tulevaisuuteen pankkiryöstäjänä, päättää hän hävitä vaalit tahallaan. Joten Parker, Mikey ja Jerry rupeavat yhdessätuumin sabotoimaan Parkerin ehdokkuutta, mutta jokainen yritys tekee Parkerista vain entistä suositumman. Kun Parker haukkuu julkisesti koulun jalkapallojoukkuetta, jalkapalloilijat hurraavat. Kun shakkikerholaisia lahjotaan Depeche Moden konserttilipuilla, tulee Mikey hakatuksi. Kun Parker tietoisesti loukkaa äänestäjiä, kasvaa hänen suosionsa. Lopulta Parker on tilanteessa jossa jopa kuoleminen vankilapaon aikana saisi hänet voittamaan vähintäänkin 17 prosentilla. Ainoaksi pelastukseksi Parker keksii keinon leikata Musson puheita sellaiseen muotoon, että vaikuttaisi kuin Musso haluaisi Parkerin olevan oppilaskunnan puheenjohtaja ja soittaa tuo nauha oppilaille. Oletettu rehtorin hyväksyntä laskeekin Parkerin suosiota niin paljon että hän jää äänestystuloksen hännille yhden saadun äänen avulla.
Parker sai mitä halusi, ehkä liikaakin. Entäpä Becky? No, tämä neito oli tietenkin se ainoa joka äänesti Parkeria ja treffit ovat varmaakin varmemmat.
POWER PLAY
Kouluun saapuu uusi oppilas, Matt Stiles (Kevin Wixted) joka ensisilmäyksellä vaikuttaa varsin mukavalta ihmiseltä. Pian Parker saa kuitenkin huomata Mattin valtaavan Parkerin paikan koulun kuninkaana, kun ensin Matt saa iskettyä tytön josta Parker on kiinnostunut ja seuraavaksi houkuteltua Jerry pettämään Parkerin luottamuksen ja siirtymään Mattin apulaiseksi. Tässä vaiheessa huomaamme häiriön Voimassa. Kohta koulussa ei muuta huomatakaan kuin Matt Stiles ja Parker tuntuu jäävän unohdetuksi. Siispä Parker taistelee vastaan, mutta kun Parker saa koulun juhliin vieraaksi Corey Feldmanin, niin Matt tuo Arnold Schwarzeneggerin. Kun Parker hankkii oppilaiden käyttöön virvoitusjuoma-automaatin, niin Matt tuo paikalle cappuccinokoneen.
Selviää että Matt tahtoo vain nöyryyttää Parkeria sillä he olivat olleet samalla luokalla ala-asteella ja tuolloin Mattia oli ruvennut kyrsimään Parkerin suosio.
Matt murtautuu Musson toimistoon väärentääkseen omia numeroitaan ja tässä vaiheessa Jerry huomaa että Matt ei olekaan kiva tyyppi. Jerry vakuuttuu siitä että Matt ei kiva tyyppi, kun Matt lavastaa Jerryn murtautujaksi jotta ei jäisi itse kiinni. Parker ei kuitenkaan anna ystävänsä joutua pulaan jostain mitä hän ei ole tehnyt, joten Jerry on pelastettava. Siispä nauhoitetaan salaa Mattin puheita joissa hän tietenkin paljastaa tekosensa ja haukkuu yleisesti koulun oppilaita ja opettajia. Parker ehdottaa Mattille mahdollisuutta tunnustaa tekosensa suosiolla, mutta koska hän ei näin tee saavat koulut oppilaat ja henkilökunta kuulla nauhoitteet. Ja jotta totuus ei jäisi keneltäkään epäselväksi, on Parker käännättänyt nauhojen sisällön useammalle kielelle.
Ystävät ovat jälleen yhdessä ja elämä on yhtä jatkuvaa nautintoa.
Parker Lewis on sarja joka toimii edelleenkin.
Mielestäni ainoa miinus on sarjan kuvauksessa käytetty toistuva kameran kallistus joka näyttää välillä hieman hölmöltä, mutta toisaalta se tavallaan sopii sarjan värikkyyteen ja huumorin vinoutuneisuuteen. Joten ehkä normaali suora kamerakulmattomuus olisi ollut liian jäykkää tälle sarjalle.
Sarjan huumori ei ole liian kilttiä, eikä liian ilkeää. Se on vähän kuin sekoitettaisiin Sabrina Teininoita ja Moukarimies. Ulkoasultaan ollaan enemmän Sabrinan kiltissä opiskelijaidyllissä, mutta sisällä sykkii Moukarimiehen irvaileva sydän.
Monet Parker Lewisin vitseistä ovat todellisuudesta irtaantuneita hieman jonkun Hei, Me Lennetään-elokuvan henkeen ja mukana onkin yksi vitsi joka muistutti suuresti tuosta ZAZ-ryhmän elokuvasta. Rehtori Musso pistää eräässä kohtauksessa korvakoruja peilin edessä, mutta hänen astuessaan pois peilin edestä paljastuu että peili olikin taulu jossa on kuva Mussosta laittamassa korvakoruja.
Muutoinkin sarja on täynnä vitsejä joita ei edes koeteta selittää, vaan outoudestaan huolimatta ne ovat normaalia todellisuutta Parker Lewisin maailmassa joita ei erikseen huomioida. Tälläisiä ovat esimerkiksi se että aina kun Musso avaa ovensa, rikkoutuu sen lasi. Tai kuinka esimerkiksi Larryn laittaessa kätensä nyrkkiin kuuluu aseen latauksen ääni. Etenkin noita ääniefektivitsejä viljellään usein.
Jos joku muistaa lyhytikäisen sarjan nimeltä Töissä, niin siinä oli aika samanlaista epätodellisuushuumoria.
Pidän etenkin Jerryn tarranauhatakista jonka sisältä tuntuu löytyvän kaikki mahdollinen puhelimista, tulostimiin, etc.
Sarja myös viljelee runsaasti popkulttuuriviittauksia, joten etenkin 80-luvun elokuvia, musiikkia, ja muuta sellaista tuntematon saattaa jäädä paljosta paitsi. Sarjan alkuperäisenä esitysaikana nämä viittaukset ovat tietenkin olleet suht' tuoreita.
Jostain syystä etenkin kommentti ”Milli Vanilli? Oh, she is good” sai minut repeämään.
Parker Lewisista löytyi aivan loistavia hahmoja.
Sarjan ns. pahikset, eli Musso, Frank ja Shelly ovat kukin sopivan kieroja ja jokainen on sitä toisistaan eri tavoin. Etenkin Frankin koulunatsihahmo on mainion ärsyttävä.
Mikey on hieman väritön hahmo, mutta toimii sopivana tukena Parkerille. Mutta Jerry on aivan loistavan cool supernörtti hahmo jossa yhdistyvät Eka Vekara, Pelle Peloton ja Tenavien Eppu.
Larry on varsin mainio yksinkertaisena suursyömärikoulukiusaajana, jolla on kuitenkin hyvä, joskin melkoisen tyhmä sydän.
Hahmot toimivatkin erinomaisesti koska näyttelijät ovat kukin aivan sopivia rooleihinsa ja ihmettelenkin suuresti miten suurin osa Parker Lewisin näyttelijäkaartista on lähes kokonaan kadonnut maan päältä. Corin Nemecista odotettiin suurta tähteä, mutta huomattavammaksi rooliksi Parker Lewisin jälkeen taisi jäädä muutaman kauden mittainen pesti Stargatessa. Muista toistuvista hahmoista ainoastaan Parkerin isää esittävä Timothy Stack on pysynyt näkyvillä, eniten kenties Rantojen Kunkku-sarjan ansiosta ja Larrya esittävää Abraham Benrubia näki Teho-osastossa varmaan lähes jokaisessa jaksossa.
Muut ovat enemmän tai vähemmän syvällä varjoissa.
Parker Lewisissa sarjassa näyttelijät kuitenkin sopivat loistavasti yhteen ja jokainen tuntuu luontevalta roolissaan, enkä osaa yhteenkään rooliin kuvitella ketään muuta. Ja koska näitä opiskelijakomedioita oli ja on tarjolla näyttelijöineen vaikka kuinka, niin vaihtoehtoja olisi yliannostukseen saakka, mutta Parkerin kohdalla ei sellaista tarvinnut miettiä.
Sarja tuo mukavan nostalgisen fiiliksen, mutta ennen kaikkea se onnistuu toimimaan muutoinkin kuin vain muistuttamalla jostain menneisyyden tapahtumista. Parker Lewis oli terävästi kirjoitettu, hyvin esitetty ja onnistuu edelleen saamaan jo ennen tätäkin sarjaa tutuista juonikuvioista yllättävän uuden tuntuisia.
Tätä en ole koskaan tajunnut. Miksi kannessakin Corin Nemecin yhteydessä mainitaan lempinimenä Corky, kun jo Corin on taiteilijanimi. Se on vähän kuin joku Jennifer Tilly olisi Jen, mutta häntä kutsuttaisiin Michaeliksi.
Tähdet: ****
Parker Lewis Ei Mene Halpaan
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti