Clayton pyrkii tehtävänsä jälkeen takaisin Yhdysvaltoihin, mutta haluaa tehdä sen huomaamattomasti. Hän palkkaa Dannyn kuskiksi ajamaan pitkin pikkuteitä kohti Meksikon ja Yhdysvaltojen välistä rajaa. Luz kiukuttelee Dannylle, mutta antaa luvan vain jos pääsee itse mukaan.
Tässä vaiheessa on selvää että Danny ja Luz eivät siis huomanneet että Clayton suoritti ne aiemmat murhat, mutta uskooko Clayton tämän parikunnan nähneen jotain on vielä epäselvää. Vai onko kyseessä vain suuri sattuma. Väliäkö sillä, koska tottakai tämän kolmikon pitää päätyä yhteen.
Siispä Danny, Luz ja Clayton aloittavat matkan pitkin syrjäteitä ja kaikki vaikuttaa mukavalta. Kolmikko alkaa ystävystyä.
Toisaalla Yhdysvallat lähettää kaksi agenttiaan Walter McGranen (Harvey Keitel) ja Neil Weatherford (Jonathan Brandis) etsimään Claytonia Meksikosta. Selviää että Clayton on valtion palveluksessa oleva agentti joka oli ruvennut kyseenalaistamaan annettuja käskyjä. Walter jankkaa koko ajan kuinka vaarallinen Clayton on ja Neil on se räkänokka joka kuuntelee oppi-isäänsä kuin Jumalan sanaa. Paljastuu että toinen Claytonin ampumista ihmisistä oli oikea valtion määräämä uhri, kun taas toinen oli mies joka oli joskus pettänyt Claytonin. Joten vain toinen murhista oli sallittu.
Luz juttelee Claytonin kanssa ja Danny rupeaa tuntemaan mustasukkaisuutta. Tilanne kuitenkin kokee dramaattisen käänteen kun kolmikko törmää jonkinlaiseen Meksikolaiseen militanttiryhmään jonka aikomus on ryöstää matkalaisemme, saattaa heidät hengiltä ja mikä ettei vaikkapa raiskata heidät. Tässä vaiheessa Dannylle ja Luzille paljastuu Claytonin tappajaluonne kun Clayton näppärästi pistää militantit hengiltä.
Clayton pakottaa Dannyn ja Luzin auttamaan itseään ruumiiden hävityksessä koska matka kohti rajaa ei saa keskeytyä. (Ruumiit hävitetään ajamalla auto metsän reunaan, aivan tien viereen siten että ne nähdään ilman silmien siristämistä.) Ilmenee myös että Clayton palkkasi Dannyn juuri siksi ettei ollut varma mitä Danny oli nähnyt kun Clayton suoritti ne elokuvan alun salamurhat. Ei Danny ollut huomannut muuta kuin että Clayton oli paikalla, mutta ei mitään sellaista jonka olisi yhdistänyt murhiin.
Matka jatkuu ja sen aikana keskustellaan tappamisen moraalista, siitä onko oikein salamurhata porukkaa oman valtion eduksi. Jostain syystä, ilman mitään logiikkaa Luz rakastuu Claytoniin ja päinvastoin. Miksi helvetissä Luz rakastuu Claytoniin. Koko leffan ajan Luz on vain murjottanut ja kiukutellut, ja heti siinä vaiheessa kun hän alunperin alkoi hieman sietää Claytonia, paljastui Clayton salamurhaajaksi joka pakotti sitten Luzin ja Dannyn auttamaan itseään. No mutta tietenkin!
Välillä näemme aivan naurettavan näköisiä Claytonin unikohtauksia joissa hän on trapetsitaiteilija heilumassa piikkilangoissa kohti liekkejä ja on sitten Vietnamissa keskellä sotaa.
Clayton ottaa yhteyttä Walteriin ja he sopivat että Clayton voi palata turvassa Yhdysvaltoihin.
Danny jää yksin kun Clayton ja Luz lähtevät viettämään aikaa jonnekin raunioituneeseen kirkkoon. Danny rikkoo hotellihuoneen lavastaakseen siellä olleen tappelun, jotta kukaan ei luulisi häntä Claytonin apulaiseksi. Dannya ei hirveästi tunnu haittaavan että Clayton vei häneltä naisen.
Walter ja Neil saapuvat raunioituneelle kirkolle ja Neil lähtee tapaamaan Claytonia, Walterin jäädessä nojaamaan autoa vasten. Clayton sanoo että chillaa poika ja kamera siirtyy pois kirkon sisältä vihjaisemaan että Neil ampuu Claytonin ja Luzin. Sitten Walter ja Neil voivatkin palata kotiinsa.
Tietenkään Clayton ja Luz eivät ole kuolleet ja näemmekin kuinka he määrittelemättömän ajan kuluttua asuttavat jotain arvokiinteistöä ja ovat niin kovin onnellisia yhdessä.
Okei.
Miksi Luz rakastuu Claytoniin kun vielä juuri sekunti ennen tätä rakastumista hän sylki Claytonin naamalle ja halveksui tämän tappaja-ammattia.
Miksi Neil jätti Claytonin henkiin, kun koko ajan oli jankattu kuinka vaarallinen Clayton on ja että Neil tulisi itse kuolemaan jos Claytonille antaisi edes pikkusormen. Sitten kun vielä Claytonin perustelut sille miksi Neilin ei tulisi vetää liipaisimesta oli suurinpiirtein hey man.
Miksi Danny, joka oli koko elokuvan ajan vakuutellut rakkauttaan Luzia kohtaan, menee vain ja hyväksyy mukisematta eron joka tapahtui kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Miksi Dannya esittävälle Craig Wassonille ei voitu hankkia stuntmiestä joka olisi edes hieman muistuttanut häntä.
Puerto Vallarta Squeeze oli aika heikko elokuva.
Pidin elokuvan lähtökohdasta jossa riitelevä pariskunta sattuu olemaan samassa paikassa jossa pari ihmistä tapetaan ja päätyvät sitten yhteiselle matkalle tappajan kanssa joka ei tahdo pahaa pariskunnalle jos nämä eivät pysty tunnistamaan tappajaa tappajaksi. Joten tappaja vain hengailee pariskunnan seurassa selvittämässä tietävätkö pariskunnan osapuolet enemmän kuin luulevat.
Sitten elokuva kuitenkin päättää juosta toistuvasti päin seinää ilman että vaivautuisi edes laittamaan kypärää päähänsä. Elokuvan käänteissä ei ole mitään logiikkaa sellaisenaan ja mietityttääkin että kuinkahan paljon selventävää kuvamateriaalia on jäänyt leikkaushuoneen lattialle. Elokuva ei anna esimerkiksi mitään syytä siihen miksi Luz rakastuisi Claytoniin. Itseasiasiassa Luz-hahmo on jotenkin häiritsevä kaikissa tilanteissa. Danny on pirun ärsyttävä vikisijä, mutta Luz on ihan täysi nalkuttava ämmä alusta loppuun asti, joten jo se että Danny ja Luz päätyisivät yhdessä Claytonin seuraan on epäloogista, etenkin kun juuri tätä ennen Danny ja Luz riitelivät. He eivät olisi olleet pari enää edes alkutekstien loputtua. Sitten Luz jatkaa mäkättämistä koko elokuvan ajan, joten se on ymmärrettävää että hän ja Danny eroavat, mutta miksi Clayton ihastuisi tähän naiseen on täysi mysteeri. Olisi luullut Claytonin ennemmin ampuvan itsensä.
Ja jos se ei riitä, niin voi Luoja kuinka huono näyttelijä Luzia esittävä Giovanna Zacarías onkaan. Kurtzin sanoin ”the horror, the horror.”
Eikä Dannya esittävä Craig Wasson ole yhtään sen parempi.
Elokuvan näyttelijät olivat joko todella huonoja, kuten Zacarías ja Wasson, tai sitten eivät vaivautuneet tekemään mitään kuten Brandis, Glenn ja Keitel.
Brandis ei nyt koskaan ole ollut mielestäni järin hyvä näyttelijä, mutta Glenn ja Keitel ovat, joten oli sääli nähdä kuinka molemmat esittivät roolinsa siten että paikalla olisi voinut yhtä hyvin olla pahvikuvat heistä ja nauhuri. Glenn sentään sai pari kohtausta joissa muistutti siitä että hän on tehnyt hyviäkin roolisuorituksia, mutta Keitel oli vaivaannuttavan puuduttava.
Hahmojen väliset suhteet olivat kuumia kuin ikijää ja yhtä luontevia kuin kolmisilmäinen kyklooppi.
Meidän tulisi siis uskoa että Danny ja Luz ovat pari, mutta heidän välillään ei ole laisinkaan kemiaa. Dannyn, Luzin ja Claytonin tulisi tuntua jossain vaiheessa ystävystyvän, mutta he ovat yhtä kaukana toisistaan kun DS9:n Alfa ja Delta kvadrantti.
Sama toisistaan kaukana olemisen tunne jatkuu siinä vaiheessa kun Claytonista ja Luzista tulee pari.
Yhtään parempaan eivät pysty Keitelin ja Brandisin hahmot. Meidän tulisi uskoa että Walter on se veteraani joka opettaa Neilille kuinka agenttina tulee toimia, mutta he ovat kuin jossain Agentti 86:n hiljaisuuskuvussa. Fyysisesti lähellä, mutta in a galaxy far, far away.
Kun hahmoihin ja heidän suhteisiinsa ei jaksa uskoa tai edes välittää niistä, niin kyseessä ei ole millään muotoa kovinkaan hyvä juttu.
Elokuvassa on kohtaus jossa Glennin hahmo sytyttää erään baarihäirikön tuleen ja tietenkin tätä varten stuntilla on päällään suojanaamio joka on tehty ihmisen kasvojen näköiseksi. Mutta olisivat voineet tehdä siitä suojanaamiosta edes ihmisen päätä muistuttavan. Nyt se näyttää siltä kuin että sytytyksen kohteena on ihminen, mutta liekeissä on Tyyris Tyllerö.
Vaikka en nyt Jonathan Brandisia suurestikaan arvosta näyttelijänä, niin olin silti hieman alakuloinen saadessani tämän elokuvan yhteydessä tietää että kyseinen herra oli tehnyt itsemurhan vuonna 2003. Brandis oli kuitenkin niitä näyttelijöitä joita tuntui näkevän etenkin 90-luvun alussa joka toisessa elokuvassa, joten miehen (tai pojan) kasvot jäivät hyvin mieleen.
Puerto Vallarta Squeeze on huono elokuva, jossa oli suht' lupaava lähtötilanne.
Suurimman masennuksen aiheuttavat täysin hukkaan heitetyt loistonäyttelijät Scott Glenn ja Harvey Keitel. No, onneksi he itsekin näyttävät elokuvassa siltä että eivät nauttineet elokuvan teosta, joten siitäs saitte
Tähdet: *
Puerto Vallarta Squeeze
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti