Dennis Hopper

Eilen saimme kuulla Dennis Hopperin siirtyneen täältä iäisyyteen ja vaikka Hopperin syöpäuutisoinnin vuoksi hänen kuolemansa saattoi olla odotettavissa eikä siten yllätyksellinen, niin en liene ainoa joka oikeasti yllättyi ja järkyttyi eilisestä uutisesta. Jopa siinä määrin ettei yöllä tullut nukkumisesta mitään kun vain muistelin elokuvia ja rooleja joissa Hopper pääsi loistamaan.

Dennis Hopper vaikutti olevan puhdasta energiaa. Vaikka viime vuoden puolella paljastui Hopperin sairastaneen eturauhassyöpää joka nopeasti kuihdutti hänen fyysisen kuntonsa, niin vielä kuluvan vuoden maaliskuussa hänen saadessaan tähtensä Hollywood Walk of Famelle, tuntui hän olevan niin täynnä elämää että aivan kuin mikään este ei olisi liian korkea hänen ylitettäväkseen. Mies vaikutti siltä kuin hän voisi ohuesta varrestaan huolimatta edelleen murskata tiiliskiviä paljain käsin, valloittaa kansakuntia ja syödä planeettoja. Ja sellaiselta Dennis Hopper on vaikuttanut aina.

Hopperin energisyys tuntui vuotavan hänestä läpi silloinkin kun hän esitti elokuvissa rauhallista ja hiljaista roolia. Aivan kuin mies olisi ollut täynnä tulenarkaa materiaalia jonka vain odotti roihahtavan liekkeihin minä hetkenä hyvänsä. Se voima teki Hopperista merkittävän ja muistettavan näyttelijän.
Toki Hopper teki urallaan huonoja elokuvia, joskus jopa umpisurkeita, mutta kuinka usein hän itse oli huono niissä? Ehkä hänen pitkän uransa aikana eteen sattui huonoja päiviä jotka heijastuivat huonoina roolisuorituksina, mutta tätä tapahtui äärimmäisen harvoin. Hopper kuului niihin näyttelijöihin jotka tekivät suoranaisesti paskoistakin elokuvista katselun kestäviä. Hän nosti elokuvan tasoa, laatua, arvokkuutta.
Elokuva saattoi olla huono, Hopper ei.

Parhaiten Dennis Hopper on jäänyt mieliin kenties eräänlaisten arvaamattomien ihmistornadorooliensa kautta. Blue Velvet, Ilmestyskirja Nyt, Texas Chain Saw Massacre 2, Speed.
Mutta samanlaista voimaa hän sai tuotua esille myös elokuvissa kuten True Romance, Basquiat ja Taistelukala jossa kussakin hän oli ns. tavallinen ihminen. Rauhallinen, tunteellinen, elävä.
Hänen uraltaan voisi listata vaikka kuinka monta loistavaa elokuvaa ja roolia, joten valinnanvaraa riittää.
Eikä tietenkään saa sivuuttaa hänen ansioitaan ohjaajana. Vaikka en nyt aivan samaa mieltä olekaan Easy Riderin erinomaisuuden suhteen kuten miten se yleisesti nähdään, niin sen kulttiarvoa on minunkin vaikea sivuuttaa.
Itselleni tärkeämpänä Hopper ohjasi jengikuvauksen nimeltä Colors ja se oli niin onnistunut ettei muuta tarvittaisikaan, mutta sitten hän vielä todisti elokuvallaan The Hot Spot että Don Johnsonissa olisi ainesta muuhunkin kuin vain Miami Vicen keulakuvaksi.

Hopperin ura oli pitkä, mutta silti valitettavan lyhyt.
Olisin mieluusti nähnyt hänet vielä monessa uudessa elokuvassa, mutta onneksi hänen elokuvahistoriansa on niin pitkä että niilläkin pärjää hetken.

En usko että kukaan voisi korvata Dennis Hopperia, enkä näe syytä siihen miksi kenenkään tulisi edes yrittää sitä.
Minulle Dennis Hopper on jäänyt mieleen luonnonvoimana joka kerran päästyään ajatuksiin, pysyy siellä.

"I am just a middle-class farm boy from Dodge City and my grandparents were wheat farmers. I thought painting, acting, directing and photography was all part of being an artist. I have made my money that way. And I have had some fun. It's not been a bad life."
-Dennis Hopper

Dennis Hopper 1936 - 2010.