Primal Force - pedon hyökkäys (1999)

Frank (Ron Perlman) näkee painajaisia paviaaneista ja syystäkin sillä hän aikoinaan kohtasi niitä epämiellyttävissä olosuhteissa San Miguelin saarella. Nyt Frankia pyydetään oppaaksi samalle yleisöltä kielletylle saarelle, koska juuri tuonne on pudonnut pienlentokone jonka matkustajat tulee pelastaa geneettisesti muunnelluilta kiukkuisilta paviaaneilta.

Hmm, kielletty saari, dna-manipuloituja petoeläimiä, rikas mies joka haluaa tehdä paikasta lomakeskuksen, saarelle jumiin jäänyt teini ja pelastuspartio jota opastaa aiemmin samaisella saarella traumoja kokenut herra? Mitä seuraavaksi... dinosauruksia? Ei, mutta sehän kuulostaisi aivan hupsulta.

No kuitenkin, etsityt ihmiset löydetään (miinus yksi joka kuoli paviaaninen käsissä) ja muut pelastuspartion jäsenet ovat vaan, että chillataan ja hengaillaan täällä yön ylitse. Kukaan ei siis usko viinaan menevää vihaista miestä joka näkee hikisiä painajaisia ja selittää että me kuolemme kaikki jos emme häivy heti ja varmaan kuolemme siltikin.

MUTTA HETKINEN! Onko ihminen se pedoista pahin?

Ei, kyllä ne paviaanit ovat pahempia.

Primal Force kuulostaa idealtaan joltain Jurassic Parkin apinajatko-osalta ja etenkin pari vuotta tämän jälkeen ilmestyneeltä kolmosparkilta, mutta ilman yhtä rasittavia hahmoja kuin mitä siinä elokuvassa on ja Sam Neillin tilalla oleva Ron Perlman on tietenkin kuin pistäisi Billy Bob Thorntonin joulupukiksi. Toki juonissa on erojakin, mutta runko on sama ja Primal Forcen voikin nähdä saaneen innoituksensa Jurassic Parkista samaan tapaan kuin ne lukuisat Tappajahaista aikoinaan ajatuksensa saaneet elokuvat joissa toistettiin sama vain vaihtamalla eläintä ja antamalla budjetiksi 100 markkaa. Primal Forcessa on vieläpä jotain hyvin rogercormanmaista kun tottakai elokuvan saari oli alunperin tarkoitettu metsästysalueeksi rikkaille ja paviaanit olivat jalostettu saaliista haasteellisimmaksi ja se on jotain sellaista mitä Corman nimenomaan tekisi jos tekisi Jurassic Parkinsa. Ellei siis olisi jo tuottanut Carnosaur-sarjaa.

Siltikin vaikka juoni, "tähtivoima" sekä selvä pienbudjettisuus siihen viittavatkin, on kyseessä kuitenkin varsin asiallisesti toteutettu kevytkauhistelu jossa paviaanit pidetään sopivan säästeliäästi kasvattamassa uhkaa kuin hyökkäämässä päätäpahkaa ja vaikka näyttelijät eivät ihmeitä suoritakaan niin ovat kuitenkin vetämättä läskiksi. Primal Force on siis odotuksiinsa nähden parempi elokuva ja siten lajityypissään varsin mainiota ajantappoa.

Joskin se on sanottava, että kohtaus jossa kuunnellaan saarelta löytyneitä nauhoja joissa paviaanien dna:n sekoittanut tiedemies kertoo työstään on tolkultaan kivuliaan naamapalmauksen arvoinen. Hän kun halusi todistaa kollegoilleen olevan mahdollista tehdä eläimistä säälimättömiä ja hallitsemattomia murhaajia ja vain sen vuoksi nämä kehtasivat kutsua häntä vastuuttomaksi, mikä vain lisäsi polttoainetta tiedemiehen liekkeihin todistaa voivansa muuttaa eläimet säälimättomiksi ja hallitsemattomiksi murhaajiksi. Joten se ns. asiallinen toteutus vedettiin siinä kohtaa pöntöstä alas.

Kun hain tämän tekstin oheen jotain kuvaa Primal Forcesta tuli aika paljon tuloksia Totally Looks Like-meemeistä joissa Perlman yhdistettiin useampaankin apinaan ja se oli lievästi huvittavaa, mutta niiden kuvien esittelyn sijaan pistän tämän koska se on paljon hauskempi:

Tähdet: ***

Primal Force - pedon hyökkäys