Lento jostain en muista mistä mutta kuitenkin matkalla Pariisiin saa aika odotettuja ongelmia kun lastiruumassa kuljetettu elävä kuollut pääsee vapaaksi, aloittaen luonnollisestikin matkustajien pureskelun ja... no, siinä se sitten oikeastaan jo olikin.
On siis zombieta salakuljettavat tiedemiehet jotka kuvittelevat olevansa hyvällä asialla aikeissaan pitää ihmiset ikuisesti elossa, on kyttä saattamassa rikollista, on urheilijanuoria, pissiksiä, hemaisevia lentoemoja, golfsuuruus mustasukkaisen vaimonsa kanssa ja tietenkin se viimeistä lentoaan ennen eläköitymistä suorittava lentäjä, että enää puuttuu vain Wesley Snipes paikalta 57 ja sitten kaikki perustyypit olisivatkin jo paikalla.
Tähän kokoluokkaan yllättävänkin kattava kasti B-täh... C-tähtiä ja odotuksiin nähden huomattavasti vakavammin toteutettu zombiekauhistelu ovat Flight of the Living Deadin positiivisimmat seikat, koska kyllähän 98% tästä on sellaista kehnoa halpahintaista kliseeähkyä etteivät ehdi edes lopputekstit päättyä kun sisältö karisee jo muistista. Eikä niitä C-tähtiäkään ole loppujen lopuksi kovinkaan monta, sillä yhtä nimettyä näyttelijää (Brian Thompson) en edes huomannut koko roskassa.
Ei tämä umpisurkea elokuva ole ja tosiaan olin lievästi yllättynyt kun kyseessä ei ollutkaan mikään tarkoituksella huonona komediana itsensä esittelevä teos (vrt. Asylumit), mutta siltikin se on huonosti näyteltyä, huonosti kirjoitettua huonoa yhdistä pisteet-kauhuelokuvaa jossa on huonot tehosteet. Siispä ei mitään lähellekään erikoista nähtävää, mutta ainakin lievästi positiivinen juuri siksi ettei se koeta pelastaa itseään teeskentelemällä olevansa komedia koska ei kykene olemaan kauhua (joskin lopussa elokuva kylläkin pyrkii olemaan humoristisempi kuin mihin on kykyjä). Tätä ajatellen onkin huvittavaa, että Flight of the Living Deadin vaihtoehtoisista kansista/julisteista itseäni miellytti eniten se joka saa elokuvan vaikuttamaan joltain 50-lukuiselta tieteishalpikselta:
Koska Flight of the Living Deadilla ei ole mitään erityistä annettavanaan eikä tee sitä loppujakaan kuin hädintuskin keskinkertaisena niin 90 minuutin pituus tuntuu valitettavan pitkältä. No, ainakin se on parempi kuin Snakes on a Plane.
Tähdet: **
2 kommenttia:
Itse annoin tälle näköjään aikoinaan kolme tähteä. Mikä lie hetkellinen mielenhärö iskenyt tuolloin, heh.
En minäkään nyt kovin kaukana siitä ollut.
Lähetä kommentti